Katselin hetki sitten telkkarista Aamiaisen Tiffanylla ja olen hämmentynyt. En elokuvan takia, sillä se oli hieno, upea ja asemansa ansainnut. Sen sijaan jäin hämmentyneenä miettimään kysymystä jonka olen keksinyt aikaisemminkin. Miksei aikuisille tehdä enää elokuvia? Tai tehdään, mutta ne myydään dokumenttien nimellä ja ovat siksi nousseet suureen suosioon.
Olisin halukas katsomaan oikean elokuva, sellaisen mikä on tehty ihmisille joiden ajattelu ei ole pysähtynyt teinivuosien jälkeen. Uskon etten ole ainoa joka itsensä tuohon kategoriaan osaa sijoittaa. Ei sen tarvitse olla vakava, mutta älykäs. Sellainen jonka jälkeen ei aivoja tarvitse sijoittaa takaisin pääkoppaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti