Kuuntelin pari päivää sitten netistä The New Yorkerin The Political Scene podcastia, jossa oli lyhyt pätkä myös Barak Obaman puheesta. Puhe oli puhtaasti sisäpolitiikkaa ja liittyi traagiseen ampumatapaukseen Arizonassa. Puhe osoitti aika hyvin missä Obama on parhaimmillaan todella hyvä; nousemaan poliittisten värien yläpuolelle ja koskettaa yksilöitä.
Oma presidenttimme Tarja Halonen on ehkä ensimmäinen ns. Kekkosen jälkeisen ajan presidentti. Koivisto ei sitä missään nimessä ollut, eikä Ahtisaari päässyt missään vaiheessa oikein rakentamaan omaa presidenttiyttään. Edellinen suuri lama oli sen verran iso asia, että se sotki varmasti hänen suunnitelmat ja pakotti palomestarin toimiin.
Suomen presidentin asema on mielestäni siirtymässä aikaan, jossa sen tulee olla johtaja mielipiteiden tasolla. Se edellyttää taitoa ja vahvuutta nousta puoluepolitiikan yläpuolelle, ilman erityistä taipumusta mihinkään tiettyyn värisävyyn. Samalla tavalla jonkun tulee uskaltaa sanoa ääneen asioita, joita tavalliset päivänpoliitikot eivät uskalla sanoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti