perjantai 31. lokakuuta 2014

Oriola-KD on historiaa ja Fiskars on edelleen paras

Näin päättyi minun omistukseni Oriola-KD:ssa, ostokurssi nousi ennalta asettamaani tavoitehintaan ja kauppa tapahtui. Myin koko osuuteni ja tein sillä muutaman euron voiton. Summa ei vastaa sitä mitä toivoin ja odotin, mutta eipähän enää tarvitse miettiä mihin on rahansa lyönyt kiinni. Tähän olen tyytyväinen.

Kuten mainitsin jo aikaisemmin, tämä ei missään nimessä ollut  minulle mikään hyvä peliliike, opettavainen ja kävin jo läpi mitä siitä olen oppinut. Näillä näkymin en tule tekemään samankaltaisia nopeita liikkeitä, en ainakaan kovin helpolla. Luonteelleni sopii paremmin osta ja unohda taktiikka ja se on parhaimmillaan myös erittäin hyvä taktiikka.

Fiskars on omistukseni aikana myynyt merkittävän osuuden Wärtsilä omistuksestaan ja olen tästä luonnollisesti saanut oman osuuteni. Viimeisin osuus myytiin Ruotsiin Wallenbergien sukuyhtiölle, joten hyvään kotiin sekin pääsi. Isänmaallisena miehenä voisin tietysti ihmetellä, miksi Suomessa ei ole varallisuutta säilyttää moisia jalokiviä, mutta sitä ihmetelköön kukin yksinään.

Fiskarsin hallitus on kutsunut kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen ja ilmoittaa mm. seuraavaa:
"Hallitus ehdottaa ylimääräiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan ylimääräistä osinkoa 2,60 euroa osakkeelta." Minulle tuo käytännössä tarkoittaa sitä, että alkujaan ostamani osakkeet ovat nyt käytännössä ilmaisia. Olen saanut sijoitetun pääoman takaisin nyt osinkoina, tämä on hyvä.

tiistai 21. lokakuuta 2014

Huonojen valintojen jälkihoito

Kuten kirjoitin aikaisemmin olen edelleen aika epätietoinen mitä teen Oriola-KD:n ja Stockmannin kanssa, joita kumpaakin omistan pienen osuuden. Tosin Oriola-KD:n osuus on minun mittakaavassa ihan kohtuullisen kokoinen sijoitus, ei suuri eikä pieni.
Ongelma on siinä, että kumpikaan ei ole menestynyt niin kuin olen toivonut. Stockmann on aivan oma lukunsa, mutta Oriola-KD:n kanssa minun piti tehdä pieni peliliike ja netota pikavoitto. Siihen olisi ollut mahdollisuus, mutta olin aivan liian hidas reaktioissani ja siksi tämä on pienellä miinuksella. Tällä hetkellä käyn pientä sisäistä keskustelua, että realisoinko tappiot ja siirrän rahat johonkin tuottavampaan yhtiöön. Toisaalta kurssi on ollut hienoisessa nousussa, joten ehkä odottelen vielä vähän. Osari joka tapauksessa on tulossa tällä viikolla ja ehkä sen myötä kerrotaan miten Venäjän liiketoiminta pelastetaan / realisoidaan.

Edellisen "peliliikkeen" opetus:
  1. Aseta selkeä tavoite mitä pikavoitolla missäkin tapauksessa tarkoitetaan.
  2. Sijoita hyvin harkiten huonosti johdettuihin yrityksiin.
Stockmann on toisenlainen ongelma. Sijoitin alkujaan pitkällä tähtäimellä, mutta tarina on se mikä on. Firma kyntää syvällä ja aiheutti minulle ongelman, jota ilmankin olisin tullut toimeen. Tietysti tappiot ovat vielä realisoimatta, joten sinällään "peli ei ole vielä menetetty", mutta itsepetosta tuo on.

Todennäköisesti teen seuraavaa:

  1. Realisoin Oriola-KD:n osarin jälkeen.
  2. Sijoitan ne rahat uudelleen.
Tässä kohtaa pitäisi tietysti tietää mihin nuo rahat käyttää tai siis sijoittaa. Noudatanko alkuperäistä strategiaa ja haen elinikäisiä omistuksia vai teenkö jotain radikaalimpaa. Todennäköisesti kallistun ensimmäisen ajatuksen puoleen, sillä varsinaisia pikavoittoja en osaa tällä hetkellä hakea. Stockmann on edelleen ongelma, mutta potenttiaalisesti positiivinen. Firma on edelleen ainut perinteinen tavaratalo pörssissä ja tietystä vinkkelistä alansa paras edustaja Suomessa. En usko tavaratalojen kuolemaan ja siksi näen todennäköisenä, että Stockmann nousee kyllä vielä jaloilleen. Onko tämä oikea hetki lisätä Stockmannin osuutta salkussani? Siis jos ajattelen aikaa vuonna 2024 ja jos onkin, niin kestänkö sellaisen riskin?

Toinen vaihtoehto on sijoittaa tuo potti johonkin sellaiseen, minkä tiedän olevan hyvä yhtiö jo tällä hetkellä. Todennäköisesti kaikista turvallisin toimintamalli, sillä saan takuuvarmasti ensivuoden osingot ja todennäköisesti vielä arvonnousun siihen päälle.

Kolmas vaihtoehto on tietysti splittaus eli teen molemmat, mutta onko se myös päättämättömyyden tie?

En lähde tässä arvuuttelemaan mitkä ovat minua kiinnostavia yrityksiä, sillä ensiksi pitää ratkaista mitä haluan tehdä. Hyviä yrityksiä kyllä löytyy.