sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Hitlerin kivi

Tällä viikolla julkaistiin yksi tärkeä uutinen ja opimme kaikki, että Adolf Hitlerillä oli vain yksi kives. Tämä selittää koko 1900-luvun alkupuoliskon jälkeisen historian kulun ja muutta käsitystämme myös tulevaisuudesta. Olemme lajina nyt viisaampia.

Oikeanpuoleinen kryptorkismi on toki aivan yhtä vakava kuin vasemmanpuoleinenkin, mutta jotenkin tuntuu makaaberilta ja kohtuullisen turhalta lukea 70 vuotta sitten kuolleen ja poltetun äijän kivistä. Toki tämä tuntuu ihmisiä kiinnostavan, minuakin tämän verran. Olenko nyt tämän jälkeen parempi ihminen, ymmärränkö todellisuutta paremmin? Ehkäpä en kuitenkaan.

lauantai 5. joulukuuta 2015

Kiinan ensimmäinen laivastotukikohta Djiboutiin

Kiina liittyy niiden harvojen maiden joukkoon jotka ovat perustaneet sotilastukikohtia omien rajojensa ulkopuolelle. Näitä ei ole kovinkaan montaa ja voisi sanoa, että vanhoista konkareista suuri osa on vain jatkamassa kolonialismin perinteitä. Olihan Britannia oman aikakautensa kiistaton globaali supervalta.

Kiina siis perustaa laivastotukikohdan Djiboutiin, joka on Afrikassa. Pieni entinen siirtomaavallan aikainen maa, joka sai itsenäisyytensä Ranskalta 1977. Strategisesti paikka on erittäin tärkeä, sillä se sijaitsee onnellisesti juuri Yemeniä vastapäätä, Punaisen meren yhdessä kapeimmissa kohdassa. Itse asiassa salmi on niin kapea, että sen yli voisi suhteellisen helposti ampua jopa kranaatinheittimellä.

En valitettavasti muista mitään lukuja, mutta Kiina on investoinut miljardeja euroja Afrikkaan. Lisäksi Punaisen Meren kautta kulkee suurin osa Kiinan viennistä, sillä se on ainoa kulkureitti Suezin kanavalle, josta päästään Eurooppaan. Toki Eurooppaan pääsee purjehtimalla Afrikan ympäri, mutta se tuo matka-aikaa huomattavan paljon enemmän kuin oikaiseminen.

Drijouti on käytännössä myös Aadenin lahden rannalla, jossa myös Miinalaiva Pohjanmaa kävi taistelemassa merirosvoja vastaan, joitakin vuosia takaperin. Kyseinen paikka on siis moneltakin kantilta katsottuna kohtuullisen tärkeä ja mielenkiintoinen paikka. Unohtamatta tietenkään sitä, että alueella on ollut ulkomaisia sotilaita jo vuosisatoja tai jopa tuhansia jos Faaraoiden Egypti otetaan mukaan. Joka tapauksessa alueella on tälläkin hetkellä tukikohtia Yhdysvalloilta, Japanilta ja Ranskalta.

Mitä kaikkea Kiina on viime vuosina tehnyt? Lähettänyt kiinalaisen avaruuteen, ilmoittanut pyrkivänsä Kuuhun, rakentanut maailman suurimman voimalaitoksen, kasvanut maailman suurimpien talouksien joukkoon, rakentanut uusia saari Etelä-Kiinan Merelle ja ties mitä kaikkea muuta. Kyseessä on maa joka pysähtyi muutamaksi sadaksi vuodeksi ja päästi länsimaat ohitseen, mutta se vauhti jolla Kiina kuroo etumatkaa kiinni on käsittämättömän kova.

1800-luku taisi olla Britannian vuosisata, 1900-luku Yhdysvaltojen, mutta 2000-luvulla johtava asema taitaa palata takaisin Kiinalle. Voisinpa kuvitella, että Afrikka on se paikka, jossa Kiina rakentaa oman suuruutensa.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Surua ja rohkeutta

Heräsin uutisiin, joissa kerrottin järjettömyyksistä; murhista ja terrorista valon kaupungissa. Pariisissa murhattiin 129 ja haavoitettiin yli 350 siviiliä, kansalaista ja ennen kaikkea ihmistä. Järjetöntä, barbaarista ja puhdasta rikollista terrorismia.

Olen kuunnellut ääniä sisälläni, sillä niitä on useita. Ei mitään vaarallista, sillä kaikki nousevat niistä tunteista joita koen tämän terrorin äärellä. Yksi on se kuivakka looginen ääni, joka kylmästi toteaa, että isku oli mestarillinen. En erityisemmin pidä tuosta kuivakkuudesta, mutta samalla se on myös järjen ääni. Ääni joka kertoo ettei tälläiseltä pahuudelta voi paeta. Elämme aikakautta jossa yhden kylän yksinäinen idiootti, löytää kaltaisensa ennen näkemättömällä helppoudella. Yhdestä tulee monta.

Toinen on surkea, lähes surusta käheä ääni joka kuvaa sitä tuskaa jonka tunnen. Kuinka ihminen voi tehdä toiselle tuollaista ja vielä iloita siitä? Minun on vaikea hyväksyä sitä, että jokin kokee terrorin oikeutetuksi ja vielä tuntee siitä ylpeyttä. Mitä ylpeyttä on surmata tuntemattomia ja rauhallisia kansalaisia?

Kolmas on ääni joka janoaa kostoa. Tuollainen pitää saada loppumaan.

En tiedä mikä noista on päällimmäinen tai voimakkain, sillä ajatukseni vaihtelevat ja kiertävät kehää. Yhtä kaikki, niissä jokaisessa on totuutta takana, joskaan yksikään ei sellaisenaan voi olla ratkaisu.

Mitä me tiedämme? Sen että teon takana olevat tahot pitävät itseään ylivertaisena, oikeamielisinä taistelijoina joille kaikki on sallittua. Voiko tuollaisesta parantua? Tuskin muuten kuin yhdellä ainoalla tavalla.

Mitä tuollaisella haetaan? Uskottavuutta omien silmissä ja kansalaisten välistä kaaosta. Eurooppa on sekoitus ihmisiä ja heidän tapojaan, uskontojaan sekä pelkojaan. Nämä terroristit, onnistuvat siinä samassa hetkessä kun minä, alan pelätä naapuriani.

Pelon terrorismi on keino jolla pyritään myrkyttämään ihmisen mieli, toista ihmistä vastaan. Saada heidät kadottamaan ihmisyytensä ja tekemään asioita, joita yksikään kunnon kansalainen ei tekisi toiselle. Me emme saa pelätä toisiamme.

maanantai 26. lokakuuta 2015

Tahtoa riittää, mutta ei uskoa

Haikaileeko keskimääräinen perussuomalainen jotain sellaista mitä ei ole oikeasti olemassa? Kaipuuta maailmaan, jossa Suomi pystyi elämään omaan elämäänsä täällä pohjoisessa, suojassa ja syrjässä pahalta ulkomaailmalta. Silloin oli helppoa kun vieraita ihmisiä ei juuri kylillä näkynyt ja jos näkyivätkin, niin ne olivat vain naapuripitäjän nuoria miehiä, jotka onneksi olivat vain käymässä.

Arvostan jälkikäteen ajateltuna Paavo Lipposta, joka ymmärsi täysin miksi Suomen piti pyrkiä kaikkiin mahdollisiin eurooppalaisiin ytimiin. Hän yritti pakottaa Suomen tulemaan toimeen muun maailman kanssa ja saamaan osaksi länsimaista yhteiskuntaa. Asia jolle naureskeltiin ja lopulta vaiettiin kuoliaaksi kun päästiin rauhassa keskittymään omaan erinomaisuuteen ja siihen, että muu maailma kyllä joskus  muuttuu Suomen kaltaiseksi.

Niin ei ole vielä käynyt.

Perussuomalaisilla tuntuu olevan vahva tahto muuttaa Suomi jonkinlaiseksi suomalaisuuden linnakkeeksi, jossa on vain yksi tapa olla suomalainen. Mikäli et muottiin sovi, et ole oikea suomalainen ja siksi epäkelpo ihminen. Tänne ei ole tulemista. Tahto on valtava, mutta uskoa sen toteutumiseen ei taida olla, sillä puolueesta vuotaa uskonsa menettäneitä kannatajia kuin lämmin ilma puhjenneesta kuumailmapallosta.

Onko totta, että on vain yksi tapa olla perussuomalainen? Mikäli ei mielipiteet miellytä, saat luvan lähteä puoluekirja revittynä.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kuka löytää tiensä äärilaidalta keskelle?



Ensi vuoden presidentinvaalit ovat mielestäni, jälleen kerran, vapaan maailman kiinnostavin poliittinen tapahtuma. Toki kansalliset vaalit ovat jännittäviä, niihin kun pääsen itsekin osallistumaan, mutta mikään muu yksittäinen vaali ei vaikuta koko maailman tapahtumiin niin paljoa kuin jenkkien presidentinvaali. Amerikan yhdysvallat ovat kiistatta ainoa globaali supervalta tällä planeetalla.

Olen seurannut jenkkien vaaleja käytännössä täysin median eri kanavien kautta, en ole katsonut virallisia väittelyitä kuin korkeintaan muutamia minuutteja ja koen silti olevani suhteellisen hyvin kartalla. Norsupuolueessa (republikaanit) sekaannus on ilmeisen valtava, sillä puolueen suosikki Jeb Bush ei pärjää kuten alkujaan odotettiin ja joutuu selittelemään, ettei peli ole vielä menetetty. Jep, se on aina varma merkki siitä, että suurin osa asioista menee päin honkia.

Donald Trump tekee sen mitä parhaiten osaa, viihdyttää ja pysyy otsikoissa. Miehen mediasilmää on ihailtava, sillä tekee / sanoo kaveri mitä tahansa, suuri osa republikaaneista hurraa ja kannustaa. Tässä vaiheessa en olisi yhtään yllättynyt, vaikka norsupuolue alkaisi miettimään miten se parhaiten asemoituu Trumpin taakse. Mies on kuitenkin tällä hetkellä niin vahvasti yhden äärilaidan ehdokas, ettei sellaisenaan tule voittamaan vaaleja.

Mielessäni onkin, että luottaako Trump niin vahvasti mediaan ja siihen, että kansakunnan enemmistö on niin täysin vietävissä, että nousee vielä koko kisan voittajaksi. Ensimmäinen puoliaika pelataan niin vahvasti syvän amerikkalaisen yksisilmäisyyden pelkoja, että sillä voitetaan ehdokkuus. Toiselle puoliajalle pelikirja käännetään, jos ei nyt 180 niin ainakin 90 astetta, ja hurmataan entiseltä aasipuolueelta riittävästi ääniä voiton varmistamiseksi.

Trumpin vahvuus on ennen kaikkea media ja se kuinka hän pystyy käyttämään sitä oman etunsa tavoitteluun. Se on kortti joka on tällä hetkellä uskomattoman voimakas resurssi, ja Trumpin menestys on puhtaasti sen ansiota. Hän pystyy tiivistämään vaikeita asioita  niin yksinkertaisiksi "totuuksiksi", että ne on helppo omaksua ja muuttaa omiksi ajatuksikseen. Hän käyttää toistuvasti samaa kieltä ja samoja "totuuksia", kuin tavallinen maailman monimutkaisuutta pelkäävä kansalainen. Vaikeiden asioiden yksinkertaistaja, pääsee pitkälle näin monimutkaisessa maailmassa.

Demokraattisen puolueen kisa on kahden ehdokkaan kilpajuoksu, joskin toisella on niin pitkä etumatka, että kisa on hädin tuskin kiinnostava. Hillary Clinton on piinkova poliitikko ja se on hänen suurin heikkoutensa. Häntä ei enää nähdä ihmisenä, vaan ainoastaan poliitikkona, eikä kukaan oikeasti pidä poliitikoista. Bill Clinton oli ensiksi poliitikko ja toiseksi ihminen, mutta oli niin taitava poliitikko, että sai ihmiset uskomaan päinvastaista. Hillaryn ongelma on se, ettei hän ole sharmikas, lämmin ihminen. Kukaan ei tosissaan kiistä hänen ammattimaisuuttaan, joka on todennäköisesti korkein koko porukasta, mutta äänestäjät haluavat pitää ehdokkaastaan. Kuka oikeasti pitää Hillary Clintonista?

Bernie Sanders on puolestaan kuin se viisas isoisä, jonka jokainen haluaisi itselleen. Ihminen joka puhuu hirvittävän monimutkaisia asioita, mutta tavalla joka ei saa kuuntelijaa tuntemaan itseään tyhmäksi. Hänen puhuu mehukkaasta hampurilaisesta, vaikka tietää, että lehmä on itse asiassa vielä laitumella syömässä ruohoa.

Ennustuksia:
  • Trump vs. Sanders = Trump koska Sanders on liian äärilaidalla
  • Clinton vs. Sanders = Clinton koska on uskottavampi presidentti
  • Sanders vs. Trump = Trump koska puhuu lujempaa kuin Sanders
  • Trump vs. Clinton = Clinton koska Trump on pikkuisen enemmän ääriehdokas kuin Clinton
Lopputulema on kuitenkin suuressa mittakaavassa edelleen sama. Amerikkalainen yhdyskunta on jakautunut kahteen poliittiseen leiriin, jotka eivät pysty yhteistyöhön. Tunnuslause "Make America great again" on tyhjää puhetta niin kauan kun toinen käsi on sidottuna selän taakse.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Interstellar - Mikä on tieteen ja uskonnon ero?






Interstellar.. Olen tunnekuohun vallassa. Tunnen hämmennystä, iloa surua ja rakkautta, tavalla jota vain hyvä - mainio elokuva voi herättää. Sillä sitä tuo elokuva on. Ehkäpä paras elokuva jonka olen nähnyt. Vaikuttava, upea ja kaunis kokemus.

Katsoin elokuvan teatterissa ensimmäisen kerran ja olin niin hämmentynyt. Silmät auki ihmetyksestä, kuinka jotain niin uskomatonta ja silti niin uskottavaa voidaan keksiä, kirjoittaa ja tuoda todeksi. Sillä sitä tuo elokuva on. Välähdys tulevaisuuteen, ihmisyyteen ja menneisyyteen. Mitä me olemme eläiminä, lajina ja mihin ehkä vielä joskus päädymme. Tieteiselokuva on vaikea termi, sillä siihen Interstellar väistämättä kuuluu. Kertomus siitä kuinka ihminen ja tiede pystyvät johonkin sellaiseen, mihin pelkkä usko ei tarjoa apua.

Tiede perustuu todistettaviin ja toistettaviin tuloksiin. Tuloksiin, joita voidaan tallentaa, rekisteröidä ja mitata. Uskoa ei voi mitata muuten kuin kuolemalla. Yksilö lopettaa elämänsä ja uskoo seuraavaan askelmaan. Siihen, että oven takan on jotain, mitä emme pysty mittaamaan. Tarkoittaako se sitä, että tieteellä on tulevaisuus, mutta uskonnolla ei sitä ole?

Numero ykkösen voi aina jakaa kahdella, mutta nolla on aina nolla. Pysähtyneisyys.

Olen kirjoittanut tällekin blogille, että inhoan elokuva-arvosteluja. Pidän niitä alhaisena tapana pilata ihmiseltä yllättyneisyyden mahdollisuus, sillä pahimmillaan se on sitä. Tämäkin on. Luon edellytyksen upeasta elokuvasta, joka ei sitä tietenkään ole kaikille. Minulle se oli upea kokemus. Kipinä erilaisille ajatuksille; uusille ajatuksille.

Interstellar on suuren näyttämön elokuva. Mittasuhteet toimivat paremmin ja elämä näyttää todellisemmalta. TV ruudulta katsottuna se on pienempi, kurkistus maailmaan joka voisi olla. Valkokangas vetää sinut sen maailman sisälle.

Yo Mama is..

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Fennia Rail - CZ Loko 774.7F

Juna tai pikemminkin veturibongausta, sillä kävi toissa viikolla tuuri ja onnistuin näkemään sinisen veturin. Taisi olla ensimmäinen yksityinen veturi, jonka olen Suomessa nähnyt. Fennia rail oli pysäyttänyt tsekkiläisen CZ Loko dieselveturin Kuopion rautatieasemalle.


Kyseessä on ilmeisen harvinainen bongaus, sillä taitaa olla lajinsa ensimmäinen Suomessa. Joskus onni potkii.

lauantai 10. lokakuuta 2015

Huonompi kuin osasin kuvitella

En taida olla niin hyvä valokuvaaja kuin luulen olevani. Törmäsin tähän ajatukseen aikaisemmin tänään, sillä kävin läpi ottamiani valokuvia joita oli kertynyt puolessa toista vuodessa joitakin satoja. Korkeintaan tuhat tai hieman yli, eikä se ole mielestäni mitenkään erityisen paljoa. Ei ainakaan kun kuvataan digitaalisesti, eikä filmiä tarvitse millään tavalla säästää.

Sain valittua 6 - 8 kuvaa jotka olisin seinälleni ottanut. Siis omalle seinälleni, omia ottamiani valokuvia. Sellaisia joista olen aiheen valinnut, sommitellut ja painanut laukaisinta. Useista jopa erilaisia versioita. Luulin olevani parempi.

On täysin totta etten ole koskaan valokuvausta opiskellut, eikä siihen ole minulle kukaan koskaan neuvoja antanut. Kaiketi siksi on vaikea nähdä itseään epäonnistujana, mutta silti olen pettynyt. Olen luonnollisesti ollut tietoinen, että kehitykseni on polkenut paikoillaan jo vuosia, mutta epäilys siitä onko sitä alkujaankaan edes tapahtunut on musertava.

Ei toki, on kuvissani kaksi hyvääkin elementtiä, joiden päälle olisi hyvä rakentaa, mutta paljon niistä myös puuttuu. Tosin ehkäpä ne kuvaavat myös persoonaani tavalla, joka on hämmentävän tarkka. Kiinnostun erikoisista asioista ja sommittelen ne usein myös hyvin, mutta tunnetta kuvissani on usein kovin - kovin vähän.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Egypti ostaa 50 Alligaattoria Venäjältä (eipäs osta)




Mitäpä olisi helikopteritukialus ilman helikoptereita? Venäjä ja Egypti ovat sopineet , että Egypti ostaa Venäjältä 50 kpl Ka-52K Alligator taisteluhelikopteria. Kyseessä ilmesesti samat helikopterit jotka Venäjä oli tarkoittanut uusille Mistral-aluksilleen, mutta nyt kun laivat lähtevät Egyptiin, seuraavat kopterit perässä.

Kamov Ka-50 on ilmeisesti hyväksi havaittu kone ja sitä on ainakin Wikipedian mukaan käytetty onnistuneesti Tšetšeniassa. Ka-52K on samasta koneesta versioitu tukialustoimintaan suunniteltu versio.

Helikopterissa on kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää roottoria, joka on kohtuullisen harvinaista taisteluhelikoptereissa. En osaa kirjoittaa sen ominaisuuksista mitään konkreettista, mutta kovin suurta vientimenestystä Ka-50 / Ka-52 helikoptereista ei ole vielä tullut. Itse asiassa Egyptin vahvistama osto on ilmeisesti suurin toimitus kyseiselle helikopterimallille Venäjän ulkopuolelle.

Edelleenkin minua ihmetyttää tuo koko ostos. Onhan Egyptillä tuhansia vuosia vanha laivastoperinne, mutta mikään todellinen laivastovaltio se ei ole koskaan ollut. Mihin ihmeeseen näitä kahta alusta on tarkoitus käyttää?

___

Eipäs ostakkaan, sanoo Janes.com


When the match is starting but you still need to unload your ferry



Impressive, but reminds me a bit of Costa Concordia.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Egypti ostaa Venäjälle tarkoitetut Mistral-luokan helikopteritukialukset

Egypti on ostanut kaksi ranskalaista Mistral-luokan maihinnousu- / helikopteritukialusta. Kyseiset kaksi laivaa oli tarkoitettu Venäjälle, mutta kuten uutisista olemme lukeneet, Venäjälle niitä ei voitu toimittaa.

Kyseessä on merkittävä ja oikeastaan aika hämmentävä kauppa. Alkuperäisen kaupan arvo oli 1,3 miljardia euroa ja käsitti kaksi alusta. Vaikea kuvitella, että Egypti on saanut näistä niin suunnatonta alennusta, että laivat olisivat mitenkään merkittävästi edullisempia. Varsinkin kun Wikipedian mukaan yhden aluksen hinta on hieman yli 450 miljoonaa euroa.

Mitä ihmettä Egypti tulee tekemään näillä aluksilla? Tällä hetkellä vastaavia aluksia ei ole kuin seitsemällä laivastolla ja Välimerelläkään näitä ei ole kuin Ranskalla ja Espanjalla. Toki Turkki on tilannut yhden, mutta siitä huolimatta, kyseessä on aivan uusinta uutta ja tulee nostamaan Egyptin aivan uudelle tasolle alueellisessa valtapolitiikassa.

Potenttiaalisia käyttötarkoituksia:
- Aadenin lahti ja merirosvojen torjunta
- Välimeren siirtolaisten valvonta ja torjunta
- Uhkailu

Miten muut Välimeren valtiot tulevat reagoimaan tähän? Voisin kuvitella, että Israelissa ollaan hieman ihmeissään.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Philip Morris International Inc. Increases Dividend by 2% to an Annualized Rate of $4.08 per Share

The Board of Directors of Philip Morris International Inc. (NYSE/Euronext Paris:PM), today increased the company’s regular quarterly dividend by 2% to an annualized rate of $4.08 per share.
The new quarterly dividend of $1.02 per share, up from $1.00 per share, is payable on October 14, 2015, to stockholders of record as of September 30, 2015. The ex-dividend date is September 28, 2015. For more details on stock, dividends and other information, see: www.pmi.com/investors.

Luonnollisesti 2% korotus vuotuiseen osinkoon on pieni pettymys, mutta en tee suunnitelmia osakkeiden myynnistä. Philip Morris International Inc. on edelleen pisimpään omistuksessani ollut dollariosake, ja sellaisena se tulee myös säilymään. Itse asiassa näinä vaikeina taloudellisina aikoina, olen suhteellisen tyytyväinen siihen, että pieni osa henkilökohtaisista tulovirroistani kasvaa. Olkoonkin se vain 2%. 

Philip Morris International Inc. TOP 10 brands:
MarlboroL&MBond StreetSampoerna AParliamentPhilip MorrisChesterfieldLark,FortuneDji Sam Soe.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Pimeyden ruhtinas

Olen pelannut viime viikkoina paljon Crusader Kings 2 peliä, jossa ajatuksena on johdattaa oma sukudynastia keskiaikaisen Euroopan läpi. Pelaajan hahmo on aina suvun päämies, kuningas, joka joskus onnistuu kehittyä vanhaksi, taitavaksi ja oman valtakuntansa voimaksi. Ajattelin sitä kun katsoin dokumentin Keith Richardista.

- During younger times, you wanted to be that kind of man, and now that you are older, you are that kind of man.
- I know.

Richards on mies joka on noussut tasolle, josta ei enää pääse pois. Hänestä on tullut ruhtinas, vanha, taitava ja kaikkivahva Rock 'n' Roll musiikin kuningas. Sitä samaa on kaiketi koko bändi ja Mick Jagger, mutta jotenkin minusta tuntuu, että Keith on ylittänyt nuo molemmat. En sano miehen olevan taitavampi, parempi tai suurempi, mutta silti jotain enemmän.

Siitä kait musiikissa on kyse. Siis hyvässä musiikissa, ensiluokkaisessa musiikissa. Se on enemmän kuin pelkkää musiikkia. Dokumentissa puhuttiin siitä, kuinka muusikko on välittäjä, transmitting something, jotain mikä sytyttää kipinän ihmisen sisällä. Se kipinä on kaiketi kaikille sama, mutta liekki mikä siitä syntyy on aina omanlaisensa. Kaikki palot palavat eri tavalla.

Vanha ruhtinas, pimeyden kuningas kulkee läpi elämänsä. Avaa laatikoita ja päästää meidät aavistamaan mitä niiden sisällä on. Siirtyy eteenpäin ja näyttää helmen. Täydellisen pyöreän helmen. Dokumentti on jalokivirasia, jota saa katsoa, mutta vain katsoa.

torstai 10. syyskuuta 2015

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

I want to be a movie star



I really do.

Panssarijuna

Uutisissa on ollut paljon puhetta natsien kadonneesta panssarijunasta, joka on nyt ilmeisesti löydetty Puolassa. Mitään konkreettista ei kukaan käsittääkseni ole vielä medialle esittänyt, mutta yhtä kaikki, uutinen on kiehtova.

Katsoin jokin aika sitten viime vuonna esitetyn elokuvan The Monuments Men, joka kuvasi hyvin selvästi millaisesta ryöstöretkestä toisessa maailmansodassa oli myös kyse. Sodan aikana anastettiin junalasteittain arvoesineitä, taidetta, rahaa, kultaa ja jalokiviä. Todennäköisesti kukaan ei osaa sanoa, miten suuri osa lopulta on saatu takaisin niiden oikeille omistajille. Puhumattakaan siitä osasta, joiden omistajia ei enää yksinkertaisesti ole olemassa.

Elokuva ei ole mielestäni mitenkään erityisen hyvä tai siis se on hyvä, perusvarma leffa, mutta nimilistastaan huolimatta se ei ole kovin kummoinen. Minulle elokuvan vaikuttavin kohtaus oli se hetki, kun kaivoksesta löytyi tynnyreittäin kultahampaita.

Me emme vielä tiedä mitä Puolasta löytyy, mutta toivon todella, että sieltä löytyy jotain konkreettista. Mieluiten jotain sellaista mikä kuuluu koko ihmiskunnalle, mutta edes vähintään se tyhjä panssaroitu juna.

Kuvan juna on käsittääkseni yksi maailman ainoista jäljellä olevista panssarijunista. Sitä on käytetty Suomessa viimeksi jatkosodassa, jonka jälkeen se on mutkien kautta museoitu Parolan panssarimuseoon. Suuressa maailmassa on panssarijunia kuulemma käytetty vielä tämän vuosituhannen puolella, joskin kulta-aika oli 1800- luvun ja 1900-luvun taite.


maanantai 7. syyskuuta 2015

maanantai 31. elokuuta 2015

Vilkas elokuu ja tulevaisuudessa kylmää terästä

Olen joskus aikaisemminkin kertonut, että minun pitäisi kirjoittaa aseista, jos haluaisin tänne enemmän liikennettä. Ehkä kirjoitan niistä tulevaisuudessa, mutta mitään aseblogia tästä ei ole tarkoitus tehdä. Sellaisia löytyy netistä jo vaikka kuinka, enkä usko pystyväni tuomaan siihen genreen mitään todella uutta.

Päättyvästä kuukaudesta tulee yksi vilkkaimmista, ainoastaan 2011 ja 2012 välinen aika oli vilkkaampaa vierailijoilla mitattuna. Suurin yksittäinen syy tähän on kirjoittamani teksti "Current assault rifle RK-62 to be upgraded by the Finnish defence forces". Siihen ohjautui merkittävää liikennettä TheMess forumilta, jossa Puolustusvoimilta lainaamani kuva oli käytössä.

RK-62M versiosta oli tekstiä kirjoittaessani kohtuullisen vähän kuvia, varsinkin kiväärin vasemmalta puolelta otettuna, joka näytti uuden tähtäin kiskon kiinnityksen. Tällä blogilla oleva kuva ei sekään ole erityisen hyvä, joten parempia kuvia odotellessa.

Saattaa olla, että tulen kirjoittamaan tulevaisuudessa jonkin verran pistimistä. En usko tehneeni kovin kattavaa esitystä kokoelmastani, joten se voisi olla luontevaa tälle blogille.

torstai 27. elokuuta 2015

Lehmän hermot

Olen sijoittanut osakkeisiin nyt jo useamman vuoden, tämän kuluvanjakson ollessa toinen kerta elämäni aikana kun olen osakkeita omistanut. Omistamani Fiskarsin osakkeet ovat olleet minulla nyt hieman yli seitsemän vuotta ja ovat maksaneet kutakuinkin itsensä takaisin.

Kahdeksan vuoden aikana olen nähnyt valtavan syöksyn, joka lähti liikkeelle Amerikan sub-prime koroista. Sitä seuranneen innostuneen nousun ja taas syöksyn, kun mitään todellista hyvää ei oltukaan saavutettu. Maanantain säikähdys Kiinassa ei siis sinällään ole minulle mitään uutta ja ihmeellistä.

Olen toki miettinyt useammankin kerran, että pitäisikö minun kulkea kassan kautta, lyödä lihoiksi omistukseni ja jäädä sivustaseuraajaksi. Tiedän ihmisiä, jotka ovat niin tehneet. Osa puhtaasti siitä syystä, etteivät heidän hermonsa enää kestäneet. Tämä heille suotakoon, sillä meillä kaikilla on oma raja ulkoisille riskeille.

En kuvittele, että minulla on yhtään sen suurempi sietokyky riskille kuin muillakaan. Itse asiassa pidän itseäni jopa kohtuullisen varovaisena miehenä. Itse asiassa ehkä hyvinkin varovaisena, sillä pyrin lähes poikkeuksetta väistämään riskejä, joiden realisoituminen aiheuttaa suurta vahinkoa.

Osakesijoittaminen on riskien arviointia. Lyhyellä tähtäimellä se on suunnattoman riskaapeliä touhua, minullakin on tällä hetkellä murheenkrryniosakkeet, joissa olen tappiolla. Toisaalta en usko olevani sijoitusaikataulussani vielä edes kunnolla alkutaipaleella. Siitä syystä siedän markkinoiden heilahtelua huomattavan paljon enemmän kuin normaali pörssin tarkkailija.

Uskon aika pitkälle siihen, että hyvät yritykset menestyvät ajan myötä. Lisäksi, minulla on lehmän hermot.

torstai 20. elokuuta 2015

Näkökulma maahanmuuttoon

Maahanmuutto ei ole mikään uusi ilmiö, sillä sitä on ollut olemassa siitä lähtien kun ihminen apinasta kehittyi. Itse asiassa, ilman sitä, ei täällä kukaan asuisi. Istuisimme yhä Kenian auringon alla ja pelkäisimme kissapetoja. Joku kuitenkin sai 200.000 vuotta sitten ajatuksen, että elämä voisi olla helpompaa naapurissa. Hän otti perheensä ja muutti uusien resurssien perässä paikkaan, jossa oli vähemmän kissapetoja. Siitä lähtien maahanmuutto on ollut ihmislajille tyypillistä käyttäytymistä. Me olemme aina muuttanut resurssien perässä uuteen asuinpaikkaan kun entisen asuinpaikan elinolosuhteet ovat olleet riittämättömät.

Muuttoon liittyy perustavanlaatuisia evolutionaalisia kiihokkeita. Sillä pyritään helpompaan elämään ja siten turvaamaan omien geenien säilyminen. Tämä on toki aika korkealentoista tekstiä, mutta siitähän maahanmuutossa on kyse. Lähdetään uudelle alueelle paremman elämän toivossa.

En osaa sanoa mitä yhden maahanmuuttajan mielessä liikkuu, mutta voisin kuvitella yhden motivaation liittyvän lapsiin ja heidän elämänsä turvaamiseen. Syyriasta lähdetään pakoon sotaa, terrorismia ja kuolemaa. Afrikasta varmasti samasta syystä, lisättynä vielä korkeammalla elintasolla. Etelä-Amerikasta, yhtä lailla samoista syistä.

Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Lähi-Idän öljyvaltiot ja Australia ovat ne myyttiset tämän päivän Eldoradot, joista yritteliäät ja kurjuudessa elävät ihmiset haaveilevat. Kukapa ei haluaisi vaihtaa elämäänsä kaatopaikalta tai sotatantereelta, elämään modernissa yhteiskunnassa jossa on varaa sekä tahtoa pitää kiinni ihmisoikeuksista.

Me asumme täällä ja olemme käyttäneet tuhansia vuosia rakentaaksemme itsellemme ja jälkeläisillemme paremman elämän. Tämä on meidän kakku, eikä siitä riitä muille - on aivan yhtä lailla perustavanlaatuinen käyttäytymismalli. Reviirin puolustamista.

Tämä on kuitenkin se kohta, jossa ihmislajin pitäisi osata astua kehityksessään askel eteenpäin. Meillä länsimaisilla ihmisillä on riittävä teknologia, jolla pystymme tasoittamaan lajihistoriamme suurinta elintasokuilua. Mikäli pystymme yhdistämään kaikki resurssimme, pystymme elättämään koko lajimme. Elämään harmoniassa toistemme kanssa, ja elämään onnellisena aina uusi sukupolvi kerrallaan.

Mutta..

Kaivettu vesi ei kaivossa pysy. Ei kenenkään käyttäytymistä voi ulkopuolelta muuttaa, sillä pysyvä muutos tulee aina ihmisen sisältä. Ulkopuolelta voidaan tarjota resursseja elämän muutokseen, mutta päätös muutoksesta tapahtuu aina ihmisen sisällä. Minä päätän pysyä paikoillani, koska minun on hyvä olla täällä. Siitä maahanmuutos estämisessä on kyse, minun on hyvä olla täällä, eikä minun tarvitse muuttaa täältä pois. Tämä on minun reviirini ja se mahdollistaa sukuni jatkumisen.

Länsimainen elintaso perustuu koulutukselle ja sille, että koko yhteiskunnalla oli mahdollisuus päästä käsiksi toisten ihmisten viisauteen. Meistä tuli kollektiivisesti viisaampia, älykkäämpiä ja rikkaampia kuin pystyimme ikinä yksilöinä olemaan. Juuri nyt me elämme yhtä ihmiskunnan suurta kehitysharppausta, tiedon kollektivisoitumisen aikakautta.

Ainut todellinen tapa maahanmuuton pysäyttämiseksi on ihmiskunnan elinolosuhteiden homogenisoituminen. Kehittyvillä mailla pitää olla oma tahto ja aito pyrkimys parantaa elämäänsä ja kehittyneillä valtioilla on velvollisuus ruokkia sitä. Ruokkia niin kauan kuin se on elinvoimainen, eikä enää tarvitse ulkopuolista apua.

Velvollisuus ruokkia sitä. En äkkiä keksi mitään muuta kestävää tapaa toteuttaa se kuin kaupankäynti. Hyväntekeväisyys on aina antajasta kiinni ja on lähes aina hyvin lyhytkestoista toimintaa. Kaupankäynti on parhaimmillaan molemminpuolista hyötyä ja siten kestävää kehitystä.

Jano, nälkä, suoja, kyky levittää osaamista ja mahdollisuus vaurastua.

Kehitysapua pitäisi olla kahtalaista: kriisiapua ja kehitysyhteistyötä. Kriisiavun pitää pystyä paikkaamaan jano, nälkä ja suoja, joka on myös sodan estäminen/lopettaminen. Kehitysyhteistyö on sitä, jossa molemmat osapuolet hyötyvät - kaupankäyntiä. Kehittyvästä maasta hyötyminen on hyväksyttävää, niin kauan kuin kehittyvä maa hyötyy kaupanteosta yhtä lailla. Taloustieteissä tätä kutsutaan voiton tekemiseksi.

Kapitalismissa ei ole mitään pahaa kunhan kaikki osapuolet hyötyvät. Siihen kuuluu luonnollisena osana myös se, että toinen osapuoli hyötyy enemmän kuin toinen. Tämä on täysin ok tilanne, niin kauan kuin mikään sääntö ei kategorisesti määrittele, kumpi osapuoli hyötyy aina enemmän.

Kolme pointtia:

  1. Ihmisen velvollisuus on auttaa avun tarvitsijoita, sillä se erottaa meidät eläimistä.
  2. Kaupankäynti on keino levittää hyvinvointia.
  3. Kilpailu on hyvästä, kunhan kaikilla on siihen yhdenvertainen mahdollisuus.
Mikä tekee ihmisestä ihmisen?

lauantai 15. elokuuta 2015

Target price updates

Visa Inc (V) Had its its target price per share increased to USD 85,00 by JP Morgan. Currently the share price is low USD 74,00.

PepsiCo Inc (PEP) Had its target price upgraded to USD 108,73 in the short term. Currently it's USD 99,23.

BHP Billiton Limited (BHP) Also got a new target price and it's currently USD 52,01. Currently BHP is trading at USD 37,88.

Ford Motor Company (F) Have been handed a USD 17,41 price target according to Thomson Reuters concensus. Currently F is trading at USD 14,77.

Philip Morris International (PM) Has received a target price of USD 89,71 and is currently trading at USD 84,26.

Kinder Morgan Inc (KMI) Received a target price of USD 48,00 from Goldman Sachs.

Kinder Morgan Ink on nyt suurin

Kinder Morgan Inc (KMI) on kasvanut suurimmaksi dollariosakkeeksi, jota omistan. Ostin lisää KMI:in osakkeita, sillä hinta oli mielestäni laskenut kohtuuttomasti. Toki yrityksen P/E luku on lähes 45, mutta yrityksen osinkotuotto on erittäin kova. Tätä kirjoittaessani se on hieman alle 6%, joka on kova suoritus. Tähän lisätään vielä se, että yritys on maksanut pörssihistoriansa aikana osinkoa 18 kertaa ja tänä aikana osinkoa on korotettu 15 kertaa (Apr 28, 2011 : USD 0,14 -> Jul 29, 2015 : USD 0,49).

Kinder Morgan Inc on amerikkalainen energiainfrastruktuuriin ja energiaan erikoistunut yritys. Siinä missä energiayhtiöiden tuotot tulevat raaka-aineen myynnistä, KMI tienaa omansa sen liikuttamisesta Pohjois-Amerikan halki. Voisi sanoa, että se on hyvin lähellä Buffetin tietulli ajatusta, jossa kuluttajan on maksettava tullin omistajalle päästäkseen paikasta A paikkaan B.

Richard Kinder on yhtiön perustaja, suurin omistaja ja köyhtynyt mies. Siinä missä yhtiön osake on laskenut, on myös hänen omaisuutensa arvo laskenut. Henkilökohtaisella tasolla tämä toki on ikävä asia, mutta tarjosi minulle mainion tilaisuuden hankkia hyvän yhtiön osakkeita alennuksella. Olen edelleen luottavainen ja tulen pitämään yrityksen osakesalkussani, toivoakseni vielä pitkään.



torstai 6. elokuuta 2015

Current assault rifle RK-62 to be ungraded by the Finnish Defence Forces

According to Finnish newspaper Iltasanomat, the Finnish Army will not acquire a new assault rifle and the main candidate Beretta ARX-160 is now ditched. Instead the current Finnish made RK-62 will get a modernization and will continue to serve, as the main battle rifle for the Finnish Defence Forces under the new name RK-62M.

The new RK-62M version will feature following new features:
  • Telescopic stock
  • Scope mount for optics (picatinny rail) 
  • Utility rail
  • New tactical sling
The upgraded rifle is slightly heavier than the old version, tipping the scale "just under 5 kg". The old version is 3,6 kg and fully loaded 30 round magazine is 0,8 kg. 
Armeijan uusi rynnäkkökiväärimalli rynnäkkökivääri 7.62 RK 62M.
Currently there are only few prototypes available and conscripts will get the new rifles sometime around 2016.

When serving my compulsory military training, I got first hand experience with the RK-62 and can safely say that, it's a good and solid battle rifle. These upgrades will address the main issues or drawbacks of the design. Of course when the rifle was designed in the early 1960's, there were no need for these new upgrades. The rifle is accurate and the new optics will enhance that performance to a new level. 

Personally I'm happy with the new upgrade. The rifle is something that almost all Finnish males are familiar with and as mentioned, it's still a very good battle rifle. The cartridge 7,62 x 39mm is tried and tested in the Finnish landscape and the only drawback is, that it's not a NATO cartridge. Alas, Finland is not a NATO member.





The pictures are from Puolustusvoimat (www.puolustusvoimat.fi).

lauantai 1. elokuuta 2015

East City Giants vs. Sun City Hanko

On varmaan aika selvää, että pidän jenkkifutiksesta, ainakin niille jotka ovat tätä blogia joskus aikaisemmin lukeneet. Siinä lajissa on jotain mikä minua kiehtoo suunnattomasti. Mieleeni tulee ajatuksia sen taktisuudesta, urheilullisuudesta ja ennen kaikkea puhtaasta viihdearvosta. Tänä vuonna on kolmas kerta kun olen ostanut itselleni NFL Game Pass:n, joten tämäkin syyskausi sujuu jenkkifutiksen parissa.

Tänään pelataan kotimaista, toisen divisioonan amerikkalaista jalkapalloa kun Helsinkiläinen East City Giants kohtaa vierailevan joukkueen Sun City Hangon, joka on itse asiassa myös minun entinen urheiluseurani. Pelasin siellä lippupalloa joskus kauan sitten ja ihastuin lajiin sen seurauksena.

Minulla ei ole suurempaa käsitystä tämän päivän pelin tasosta, mutta ajattelin kuitenkin mennä katsomaan peliä. Sarjataulukko on ilmeisen tasainen, sillä East City Giants, Bouncers ja Sun City ovat kaikki tasoissa kuudella pisteellä. Näistä tosin Sun City yhden ottelun enemmän pelanneena.

Sun City kertoo omassa otteluennakossaan, että kyseessä on kauden tärkein ottelu. Tilanne on hyvin yksinkertainen, voitolla pelit jatkuvat välierässä ja tappio tietää kauden päättymistä. Edellinen ottelu pelattiin Hangossa ja joukkue Suomen etelästä voitti selvin lukemin 49-24.

SC:n riveistä puuttuu QB Mikael Björkvist eikä joukkue-esittelyssä ole merkitty toista pelinrakentajaa. Kuulostaa hieman hankalalta tilanteelta, varsinkin kun sairasreservissä on pari muutakin pelaajaa. Tästä huolimatta, toivotaan etelän voittoa.

TD Sun City TD!

Donald Trup - That pig

I was reading Politico article  about the GOP presidential candidates. The article is mainly about Jeb Bush and Donald Trump and how one of the leading contestants should deal with Mr. Trup. Currently the no. 1 candidate according to Quinnipical Poll, that was quoted in the Time's website.

Donald Trup was clear number one with 20% support of Republicans, Scott Walker second with 13% and Jeb Bush 3rd at 10%. According to that poll 43% of Republicans would vote these three men and even though it's still really early to tell, but I'd be willing to assume the GOP presidential candidate will be one of these three men.

The main thing about Politico article seemed to be, that Mr. Trump is a pig and that is true. We all know Mr. Trump as a ungraceful powerhouse, with dirty, straight forward views - a pig in a political sense. Good to have around as back-up, but you wouldn't want to stand too close to a pig.

I'm not trying to disrespect Mr. Trump, as those are his strengths and he is the best player when branding yourself and making people think they know all about you. He has made the brand Trump and people are loving it.

The advise given to Jeb Bush is that, don't touch the pig, as it would mean you have to enter the pigsty. It's clever advise as it places Mr. Bush above Mr. Trump and communicating that he is more of a serious politician than his opponent. Confronting with Mr. Trump is a sure-fire way to get media publicity, but it's also a double edged sword. You will get 15 minutes in the light, but you have more to lose than the pig. Pig can do what ever he want's and people still love him, as that's how we expect from him.

"Never wrestle a pig, you get dirty, and besides, the pig loves it."

It will be very tricky situation for Jeb Bush. He will need to do some serious campaigning in order to win Donald Trump, especially if he is not going to engage him directly. I am not convinced that's even possible, as it might paint him as dodger.

If you want to win Mr. Trump, you need to hit him hard and fast. Confront him and make sure you win, without a shadow of a doubt. Sow the seed of doubt, are you willing to have a ignorant clown govern you.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Osuus arvoketjusta

Sijoittamisesta voi kirjoittaa niin monella eri tavalla, joskin suurin osa tuntuu keskittyvän puhtaasti numeroihin, tavalla tai toisella. Tosin siitähän sijoittamisessa kovin usein on kyse, omaisuudesta ja sen arvon muutoksesta. Tästä syystä minäkin omistan osakkeita.

Kirjoitin jokin aika sitten ostaneeni kuopan kaivajan osakkeita. Arvuuttelin, että tuskin tulen ostamaan kaikista edullisemmalla hinnalla, enkä sitä onnistunut tekemään. Tällä hetkellä olen menettänyt varallisuutta, mutta en omistustani. Enkä ole siksi huolissani. Maailma on aaltoliikettä.

Minä omistan osan tuosta kaivoksesta. Pikkuriikkisen pienen palan, mutta yhtä kaikki. Jokin osa tuolta on minun, laillisesti ja kirjoihin merkittynä. Olen tästä hyvin tyytyväinen, sillä se on jotain konkreettista, joskin vain hyvin hmm.. teoreettisella tasolla.

Kyseessä on kaivos. Yksi maailman suurimmista avolouhoksista. Sieltä saadaan korkealaatuista rautamalmia, josta valmistetaan suurella todennäköisyydellä taloja Kiinassa. Tai ehkä veitsiä, porrasjakkaroita tai Ikean teräskulhoja. Yhtä kaikki, tuolta niitä saadaan, laivataan eteenpäin ja jalostetaan tavaroiksi, hyödykkeiksi joita me kaikki tarvitsemme.

Sitä osakkeiden omistaminen minulle on. Se on osa arvoketjua, joka pitää yhteiskuntaa; ihmiskuntaa pystyssä. Minusta on mukava ajatella, että olen mukana joka kerta kun maailmassa avataan pullo Pepsiä tai leikataan paperitähtiä oranssipäisillä saksilla.

Lähden huomenna Viroon ja sieltä Latviaan, Riikaan. Olen varannut kaksi yötä sikäläisestä hotellista, sillä sunnuntaiksi on luvattu sadetta. Aloitan kesälomani ja toteutan yhden pienen haaveen, lähtemällä katsomaan linnoja. Toinen toive minulla on, että pääsisin telttailemaan kuivassa säässä, auringonpaisteessa Itämeren rannalle. Haluan kävellä hiekalla ja rentoutua.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Quepec Nordiques pelaa jälleen?

Saas nähdä miten käy, saanko taas itselleni NHL joukkueen. Olen kirjoittanut ennenkin, että olen ollut varsinaisesti NHL koditon nyt vuodesta 1995 kun Quepec Nordiques myytiin Denveriin. Siitä tuli Colorado Avalance, mutta vaikka joukkue oli sama, ei se silti ollut sama joukkue. Monimutkaista, mutta samalla aika simppeliä.
Seuraavassa NHL:n laajennuksessa seuraa on haettu kahdessa eri kaupungissa: Las Vegasissa ja Quepecissä. Kyseessä olisi ensimmäinen laajennus sitten vuoden 2000 jälkeen, joten kyllähän Pohjois-Amerikka on aika lailla täynnä jääkiekkoa.

Quepec on selkeä paikka minne joukkueen voisi laittaa. Las Vegas ei ehkä ihan niin, mutta toisaalta siellä ainakin osataan järjestää kunnon show. Hartford voisi olla kanssa potenttiaalinen vanhana NHL kaupunkina, mutta en jaksa uskoa sen toteutumiseen. Liian pieni markkina.

Joka tapauksessa jos uusia joukkueita otetaan, niin ensimmäisen kerran pelataan uusissa kaupungeissa vasta kaudella 2017 - 2018 ja tämäkin aikaisintaan.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Radio Helsinki - Yhteisöllisyyden pelastusrengas?

Kuuntelen radiota, todennäköisesti sen verran, kuin keskiverto espoolainen eli sen mitä radio ehtii olla auki työmatkan aikana kumpaankin suuntaan. Minulla on kaksi kanavaa joita normaalisti kuuntelen, Radio Nostalgia kun kerran pidän klassisesta rockista ja niitä hetkiä varten kun Nostalgia on liian setä- / tätimäinen, vaihdan Radio Helsingin taajuudelle. Se kun muuttuu liian teiniksi, vaihdan taas takaisin. Yksinkertaista.

Kumpikin radiokanava on mielestäni erittäin hyviä, mutta aivan erilaisista syistä. Siinä missä Radio Nostalgia on rehellisen kaupallinen, eikä häpeile soittaa urpojakaan mainoksia, on Radio Helsinki vain hyvä radiokanava. Tarkoitan tällä erotuksella sitä, että Radio Nostalgialla ei ole moraalista identiteettikriisiä. Kaupallinen radio on kaupallinen radio ja siihen kuuluvat mainokset, niitä urpoja mainoksia myöten. Radio Helsinki on kuitenkin idealisti, jonka tarkoituksena on vain olla hyvä radiokanava.

Kirjoitan tätä puhtaasti kuuntelijana, sillä minulla ei ole kummastakaan mitään tarkempaa tietoa, enkä ole sitä viitsinyt edes etsiä. Voin siis olla täysin väärässä, mutta Radio Helsinkiä kuunnellessa on huomionarvoista mainosten olemattomuus. Niitä toki on, mutta ne ovat useimmiten herttaisen kotikutoisia tai nurkkakuntaisia. Näen sieluni silmin Radio Helsingin myyntimiehen, joka kertoo lähilounaspaikkansa omistajalle, että "hei, meistä olis tosi kliffaa tehdä teistä radiomainos". Toimiihan se tietysti noinkin, mutta kovin vakuuttavalta se ei kuulosta.

Noh.. Arvata saattaa, että Radio Helsinki on heikossa taloudellisessa hapessa. Sääli, sillä aidosti pidän siitä kanavasta ja kuuntelen sitä mielelläni. Onnekseni kanavan omistajat ovat havahtuneet myös todellisuuten, sillä kanava kertoo pitäneensä aiheesta kriisipalaverin. Ratkaisu on tantantaa: "180 asteen käännös asenteellisesti ja kassavirrallisesti". Ihan kliffaa, mutta että pelastava enkeli on kuulija, joka hyväntahtoisesti ostaa osakkeen 150 eurolla.

Tämä hyvä, sillä osakemyynnillä on katettu velat. Mahdollisena uutena omistajana (ei muuten toteudu) olisin hemmetin paljon kiinnostuneeni yrityksen kassavirrasta. Mitä siellä myyntiosastolla tapahtuu ja saadaanko eetteriin myös niitä urpoja mainoksia. Siis niitä joilla ihan oikeasti maksetaan ihmisten palkat ja investoidaan tulevaan. Vai onko suunnitelmana käydä (uusien) omistajien taskulla myös tulevaisuudessa?

Minullahan ei ole kokonaiskuvaa tilanteesta ja suunnitelmia voi olla myös sellaisia joita en vain yksinkertaisesti ymmärrä. Toivottavasti niitä kuitenkin on, sillä olisi sääli joutua kuuntelemaan vain yhtä radiokanavaa.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kuopankaivajan kyydissä

BHP Billiton.svgKävi niin, että palasin kaivosyhtiön omistajaksi. Olin mukana kaivamassa kuoppaa Kainuun metsiin, jota tietysti nyt jälkiviisaana hieman harmittaa. Tällä kertaa kuopankaivuuhommissa ollaan hieman suuremmassa mittakaavassa, sillä hankin omistuksen Australialaisesta BHP Billiton yhtiöstä, joka on yksi maailman suurimmista kaivosyhtiöistä.

Yhtiön historia alkaa 1860 Haagista, jossa perustettiin tinakaivos Sumatran saaristoon Billitonin saarelle. BHP tulee taas Australiasta, jossa alettiin kaivaa hopeaa 1885. Tällä hetkellä BHP Billiton kaivaa ja myy eteenpäin kivihiiltä, rautamalmia, kuparia, öljyä ja potaskaa. Raaka-aineita joille moderni yhteiskunta pitkälle perustuu, joten markkinat ovat tuskin kuolemassa kovin nopeasti.

Sen verran olen kaivosalasta oppinut, että se on suurten poikien ja tyttöjen leikkikenttä. Yhtiöiden pörssiarvo määräytyy paljolti sen perusteella, mikä on kyseisen raaka-aineen markkinahinta, joten arvostustasot voivat heitellä paljonkin. Olen ymmärtänyt, että rautamalmin markkinahinta on pudonnut tuntuvasti huippuvuodesta 2011. Tämä on merkittävää koska BHP Billiton on yksi maailman suurimmista rautamalmin tuottajista maailmassa.

Miksi perusmetalleja? Siksi koska globaali megatrendi on urbanisoituminen, joka tarkoittaa kaupunkeja. Kaupungit vaativat kasvaakseen perusmetalleja, energiaa ja ruokaa. Omistan niitä nyt kaikkia, sillä potaskan käyttötarkoitus on lainnoitus ja kasvit tarvitsevat lannoitteita.

Olen niin huono tekemään sijoituksia, etten osaa sanoa onko tekemäni ostos tehty hyvään vai huonoon hintaan. Toisaalta en ole tästä edes erityisen kiinnostunut, en ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Tarkoitus on ostaa osuus yhtiöstä ja sen liiketoiminnasta siten, että pääsen nauttimaan yrityksen tuotoista tästä hamaan tulevaisuuteen. Siinä perspektiivissä yhden päivän, viikon tai jopa vuoden ostohinta on aika pieni asia. Tietysti toivon, että onnistuin ostamaan oman osuuteni ns. pohjalta, mutta harvoin siinä onnistuu kukaan.

Näillä kuitenkin mennään ja ehkäpä huomionarvoista on sekin, että tällä hetkellä 55 % pörssiomistuksistani on dollariosakkeissa. Euro ja siten kotimaisissa osakkeissa on 45 %.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Norsupuolueen ehdokastoiveikkaat

Harmi etten ole amerikkalainen, harmi etten ole republikaani ja harmi etten pääse äänestämään kyseisen puolueen presidenttiehdokkaasta. Kaikki tämä siksi, että kerrankin olisi valinnanvaraa.

Donald Trup julistautui juuri hetki sitten pyrkivänsä norsupuolueen presidenttiehdokkaaksi, joten esikarsintaan on nyt ilmoittautunut yhteensä 12 ehdokasta. Yksi nainen ja yksitoista miestä, joista jokainen uskoo olevansa parasta mitä vapaa maailma ansaitsee jenkkien seuraavalla presidenttikaudella.

Samaan aikaan aasipuolueen puolella, ehdokkaita on vain neljä, yksi nainen ja kolme miestä. Myös näistä, jokainen on luonnollisesti omasta mielestään parasta, mitä demokratialle voi antaa. Kansa valitsee aina oman kuvansa, joten hyvä ehdokas maistuu kaikille tai ainakin yksinkertaiselle enemmistölle.

Republikaaneilla on muuten oikeasti aika hauska tilanne, miten on mahdollista, että noinkin moni kuvittelee pääsevänsä maailman mahtavimpaan virkaan? Toki luonnollisesti tuolla suunnalla ehdokkuudella haetaan myös puhtaasti omien osakkeiden nostamista. Haetaan uskottavuutta ja näkyvyyttä omien kannattajien keskuudessa. Uskoisin, että noista kahdestatoista suurin osa, on liikkeellä edellä mainituista syistä.

Ulkopuolisen ja asiaa paremmin tuntemattoman silmin katsottuna, joukossa on todellisuudessa vain kaksi tai kolme aitoa ehdokasta. Sen verran mitä olen asiaa seurannut, vaaleissa merkitsee kolme asiaa: uskottavuus, resurssit ja voitontahto. Ihmiset ovat mielellään voittajan puolella, mutta kannustavat altavastaajaa. Tosipaikan tullen kuitenkin resurssit on se voimavara, jolla pystytään tavoittamaan kaikki mahdolliset äänestäjät. Kukaan ei voi äänestää tuntematonta ehdokasta, ei vaikka tämä olisi muita parempi.

Mielestäni republikaanien 12 ehdokasta voidaan jakaa neljään ryhmään, sen mukaan miten heillä on edellä mainitut kolme ominaisuutta. D-luokan ehdokkaat ovat niitä, joilla ei ole yhtään edellä mainituista ominaisuuksista ja heitäkin on tuossa joukossa neljä.

D-ryhmä (ei mitään):
  • Ben Carson: ainoa tummaihoinen ehdokas, mutta pyrkii todennäköisesti senaattiin
  • Lindsay Graham: pyrkii säilyttämään paikkansa senaatissa
  • George Pataki: New Yorkin kuvernööriksi vai senaattiin?
  • Marco Rubio: hakee asemia tulevaisuuden vaaleihin

C-ryhmä (yksi ominaisuus):
  • Ted Cruz: miehellä on nimi ja teekutsuliikkeen tuki. Ei riitä koko puolueen ehdokkaaksi
  • Carly Fiorina: ainoa nainen ja todennäköisesti resursseja, mutta pyrkii senaattiin
B-ryhmä (kaksi ominaisuutta):
  • Mike Huckabee: nimi ja uskottavuus. onko kuitenkaan resursseja?
  • Rand Paul: nimi ja uskottavuus, mutta riittääkö teeliikkeen resurssit kahteen ehdokkaaseen?
A-ryhmä (kolme ominaisuutta):
  • Jeb Bush: Bushin klaanin kolmas presidenttiehdokas. Todennäköisesti kärkiehdokas
  • Rick Perry: todennäköisesti liian äärimmäisyyksien ihminen ollakseen koko puolueen ääni
  • Rick Santorum: vahva ehdokas 2012, eikä liiaksi oikein mitään
  • Donald Trump: todennäköisesti tunnetuin ehdokas ja pystyy maksamaan koko kampanjan omasta taskustaan
Kuvittelisin, että lopullinen kisa käydään Jeb Bushin ja Rick Santorumin välillä. Trump on varmasti mukana kisassa, mutta on luultavasti liian itsenäinen ehdokas puolueelle. Toisaalta kyllä Trump on minusta pari astetta kovempi luu kuin Ross Perot.

torstai 11. kesäkuuta 2015

Hallituksen henkilökohtaiset osakkeet

Kauppalehti on listannut hallituksen ministerien osakeomistuksia ja saanut tuloksen, josta olen aavistuksen yllättynyt. Olisin kuvitellut, että omistuksia olisi ollut enemmänkin, mutta eipä ole. Samaan suuntaan tietysti osoitti myös Nordnetin julkaisema twiitti, joka kertoo heidän puolijulkisen shareville hieman yli 56 000 käyttäjän keskimääräinen osakesalkku on EUR 30,000.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin salkku on noin EUR 25,000, joista suurin osa Sopranoa. Mukaan mahtuu myös pieni osuus Stockmannia, joten kovin kummoinen salkku tuossa ei mielestäni ole.

Sisäministeri Petteri Orpo on päivän kurssilla mitattuna kakkosena noin EUR 24,000. Tämä jakautuu kymmenen yrityksen kesken, joten todennäköisesti yhtä osaketta on ostettu aina yksi tai korkeintaan kaksi kertaa. Mukana salkussa: Kone, Metso, Neste Oil, Nokia, UPM ja Talvivaara.

Näiden jälkeen osakesijoitukset tipahtavat tuntuvasti. Ulkoministeri Timo Soinilla on EUR 3500 ja sekin jaettuna neljän eri yrityksen kesken. Elisa, Metso, Outokumpu ja Wärtsilä ovat aika äijä osakkeita kaikki, mutta pieniä nuo ovat omistuksiksi. Tarkoitan, että jos yhden pörssitoimeksiannon hinta on vaikkapa EUR 10,00 niin tuhannen euron sijoituksen arvon pitää nousta prosentti, jotta edes kulut on maksettu. Puhumattakaan jos sijoituksistaan maksaa vielä säilytyspalkkiota.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella on Metsoa, Outokumpua, Pöyryä ja Valmetia yhteensä noin EUR 10,000:lla. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan 20 kpl Neo Industrialin osaketta kuulostavat enemmänkin huumorilta kuin sijoitukselta, mutta kuka minä olen kenenkään tekemisiä halveeraamaan. Henkilökohtaisesti en vain keksi mitään syytä miksi sijoittaisin 34 euroa yhtään mihinkään.

Pieniä on silakat joulukaloiksi. Ei minulle muuta tule mieleen edellä mainituista, mutta toisaalta mikäpä siinä. Tuolla on joukossa aidosti hyviä yhtiöitä ja kaiketi noillekin löytyy jokin looginen suunnitelma.

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Arkeologisia kaivauksia ja löytöjä

Hämeen linnassa jatketaan korjauksia ja siellä etsitään risukimppuja. Tarkemmin sanottuna kuinka alkuperäinen vallihauta on rakennettu ja löytyykö perustuksista risukimppuja. Ei mielestäni kovin seksikäs tutkimusalue, mutta joku tuostakin kicksit saa. Eikä sillä, orgaaninen materiaali on aina harvinaista tällä maaperällä.

Etelä-Englannista ja Cornwallista vietiin kultaa Irlantiin, vaikka sitä löytyi pronssikaudella Irlannistakin. Kyseessä siis jonkin sortin tavaran kuljettamisesta paikasta A paikkaan B meren ylitse. Maantiedettä muistamattomille, Irlannin ja Englannin välissä on meri, joten tuo väli on purjehdittu jo tuhansia vuosia sitten. Miksi viedä hiekkaa Saharaan?

Vantaalla Heurekan vetämät(?) arkeologiset kaivaukset jatkuvat tänäkin vuonna ja ilmeisesti sinne pääsee pääsylippua vastaan mönkimään maassa myös itse. Kaivaukset järjestetään 22.6. - 19.7.2017 ja kaivaus on auki arkisin sekä viimeisenä viikonloppuna klo. 9-16. Jokaiselle päivälle otetaan 20 henkeä ja lippu maksaa EUR 50,00. Terve menoa mönkimään ja tekemään löytöjä.

Hangon Tulliniemessä kaivetaan toisen maailmansodan aikaista saksalaisten loma- ja etappileiriä. Leiri on luonnonkauniilla paikalla aivan Suomen eteläkärjessä ja paikalle pääsee kävelemään uutta luontopolkua pitkin. Suosittelen kesäretkeksi kaikille, sillä maisemat ovat upeat. Lisätietoja arkeologi Jan Fastin kotisivuilta.

Kemiössä tutkitaan Krimin sodan aikaista optisen lennättimen asemaa. Vetäjänä ilmeisesti sama sankari kuin Hangossa, joten miehellä pitää kiirettä. Toivottavasti kummastakin paikasta löytyy jotain jännittävää.

Turussa poraudutaan yhä edelleen keskiaikaiseen menneisyyteen ja siellä on löydetty ikivanha pentagrammi. Niin.. sillä nyt voi olla merkityksenä vaikka mitä, riippuen tulkitsijan mielikuvituksesta. Tosin todennäköisesti kyseessä on ollut joko vapaamuurari (nykyinen aate ei taida aivan keskiajalle yltää) tai sitten kristinuskon ja Jeesuksen haavoja symbolisoida merkki. Tosin hitostako sitä tietää, miksi se on tiileen alkujaan piirretty.

Australiassa löydettiin 12,000 vuotta vanha helmi ja samaan aikaan Oklahomassa teurastettiin biisoneita.

Etelä-Afrikassa orjalaiva ja Vietnamissa tosi vanhoja kivikirveitä

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Leatherman Squirt PS4 - Ensivaikutelma

Sain postissa tilaamani Leatherman Squirt PS4 taskutyökalun ja olen nyt käpistellyt siitä ensivaikutelmat. Mitään syväanalyysiä en ole tekemässä, mutta kirjoitan lyhyesti ensivaikutelmat uudesta työkalusta.


Ostin tuon eräänlaiseksi EDC-työkaluksi (Every Day Carry), eli avaimenperäksi joka kulkee käytännössä aina mukana. En ole vielä päättänyt otanko uuden Leathermanin tällä tavalla käyttöön, mutta näin tulee todennäköisesti käymään. Pitää vielä kokeilla miltä se tuntuu avainnipussa ja jos se ei ole liian suuri, se jää siihen pysyvästi.

Laatikkoa avatessani huomioni kiinnittyi ennen kaikkea siihen, kuinka pieni se laatikko oli. Puhumattakaan siitä kuinka pikkuruinen itse Squirt PS4 lopulta olikaan. Minulla on pienet kädet, joten tulen muita helpommin toimeen pienten työkalujen kanssa ja tämä oli silti mielestäni kovin mitättömän kokoinen. Leathermanin omilla sivuilla oleva kuva ei mielestäni anna todellista kuvaa, vaikka siellä  mitat (suljettuna 5,72 cm) on luonnollisesti mainittu.

Terä on 420HC ruostumatonta terästä, joka on Wikipedian mukaan yleisesti käytetty teräs edullisemman luokan veitsissä. Se on kovaa ja kestää hyvin korroosiota, eikä minulla ole sen suhteen mitään valittamista. Terä on pikkuruinen, mutta heti laatikosta otettuna varsin terävä. Ihokarvoja se ei kuitenkaan leikkaa sellaisenaan, joten parran ajo pitää suorittaa muilla keinoilla.

Viila toimii ainakin kynsille, mutta uskoisin sen toimivan myös metallille ja puulle kuten valmistaja vakuuttaa. Pikkuruinen se tietysti on, joten todelliset viilaajat pitävät mukanaan myös ihan oikeita työkaluja.

Sakset toimivat ja niillä saa leikattua varsin hyvin sormenkynnet. Leikkausjälki on siisti, eikä viilaa enää tarvita jäljen siloitteluun. Hyvät sakset, 5/5 pistettä.

Pihdit ovat yllättävän vakuuttavat ja ne lukkiutuvat auki vakuuttavasti napsahtaen. Painettaessa leuat kiinni, ainoastaan leukojen kärki puristuu yhteen. Niillä saa kuitenkin näpättyä kiinni vaikkapa hiuksesta, joten ote on kohtuullisen tiukka. Sivuleikkuria tai varsinaista pihdin hammasosaa en ole vielä kokeillut, mutta kuvittelisin niiden olevan aivan laadukkaat. Pihdit muuten avautuvat itsestään sisäänrakennetun jousen ansiosta. Hieman kovempi sivuttaisvääntö saa kyllä pihdin joustamaan sivuttaissuunnassa, joten kovin voimakasta vääntöä sillä ei kannata yrittää. En ainakaan uskaltanut.

Korkinavaaja ei ole minusta kovin kummoinen. Sillä saa homman tehtyä, mutta ainakin tuo kruunukorkki vaati hieman säätämistä.

Leatherman Squirt PS4 on pikkuruinen, eikä sellaisenaan ole riittävä oikeastaan mihinkään todelliseen työhön. Sillä saa kuitenkin hoidettua lukuisia arkipäivän askaria, kuten nyt vaikkapa pahvilaatikon avaaminen tai lohjenneen kynnen siistimisen. Itsessään se on varsin näppärä pikku paketti ja on hintansa arvoinen. Pelastaako se ihmisen hengen? Paha sanoa..enkä oikein keksi tilannetta, jossa se riippuisi ainoastaan tuosta, mutta mieluummin tuo kun ei mitään.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Minä elän yli varojeni

Suomen kestävyysvajeeksi puhutaan kymmentä miljardia euroa vuodessa. Summa joka on käsittämättömän suuri ja jonka suurin ongelma onkin sen käsittämättömyys. 

Ihmiselle jolla tuhannen euron säästäminen on liki mahdotonta, ei kymmenen miljardia ole mikään todellinen luku. Se on jotain sellaista mikä ei kosketa häntä, ei vaikka hän on on Suomen kansalainen ja yhtä lailla, veloissa kuin kaikki muutkin 5,439 miljoonaa kansalaista.
Yritetään tehdään kymmenestä miljardista (10.000.000.000) hieman helpompi luku ja jaetaan se 5.439.000:lla ja saadaan luvuksi 1838,57. Jokainen Suomen kansalainen velkaantuu vuodessa 1838,57 euroa, siis kaikkien henkilökohtaisten lainojensa lisäksi.

Sinulla, minulla, naapurin Reinolla ja serkun vaimolla on joka kuukausi 153,21 € lisää velkaa, vain siksi, että pystymme ylläpitämään tätä valtiota.

Tajusitko?

Niin.. 153,21 € lisää velkaa joka kuukausi. Elät joka päivä 5 euroa ja 11 senttiä yli varojesi. Saat palkkaa minkä verran tahansa, mutta silti jäät velkaa. Siinä on meidän ongelma yksinkertaistettuna.

Kauheaksi tämän tekee se, että tänään syntynyt lapsi, opiskelunsa päättänyt nuori, pitkäaikaistyötön, työnarkomani insinööri ja eläkeellä oleva Ritva on yhtä lailla mukana tuossa luvussa. Se koskettaa meitä kaikkia.

Jokaisen olisi syytä miettiä mitä se tarkoittaa omassa elämässään kun raha ei riitä. Kuinka pitkään voi elää velaksi, ennen kuin velka pitää maksaa pois? Pitääkö luopua harrastuksista, jotka ovat liian kalliita vai ottaa toinen työpaikka.

Minun osuuteni Suomen valtion velasta on 17.739,74 euroa. Mikä on sinun osuutesi?

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Päivän sana oli kivulias

Täällä haisee maali. Metallinen, pistävä maali. Haju on jotain sellaista mistä en todellakaan pidä, sillä olen aina ollut herkkä pahoille tuoksuille. Erityisesti kemiallisilla tai keinoteikoisille hajuille. En tiedä mistä se johtuu, mutta olen pyrkinyt välttelemään tuollaisia, mutta tästä en nyt pääse karkuun.

Asuminen on kallista, oli sen muoto sitten mikä tahansa. Vuokrat ovat korkeita, lainan määrä asuntoa varten on suuri, eikä marginaalitkaan ole kovin houkuttelevia. Toisaalta eipä tässä vaihtoehtoakaan juuri ole. Uusi hallitus nopeuttaa asuntolainan verohyvityksen pienentämistä ja sillä kerätään varmasti aika paljon lisää rahaa valtion kirstuun.

Olen pintapuolisesti katsonut mihin kiristykset ja etujen karsimiset osuvat ja siellä on paljon sellaista jonka allekirjoitan. Totuus kun taitaa vain olla se, että köyhillä ei ole mitään mistä ottaa ja rikkailta otetaan jo niin, että he muuttavat ulkomaille. Keskiluokka on se joka tätä valtiota selässään kantaa ja on samalla myös se, joka suurimmat hyödyt valtion palveluista keräävät.

Veneen omistaminen verolle? Kuulostaa aika epätodelliselta, joskin onhan se käsittääkseni yksi harvoista kulkuvälineistä jotka rekisteröintipakosta huolimatta ovat olleet verottomia. Siitä huolimatta tuo on vain taas yksi asia joka kertaa minulle kuinka syvällä Suomi oikeasti kulkee. Kulut ovat liian suuret suhteessa tuloihin, jolloin kaikki ylimääräinen on raavittava ja sellainen tuo venevero kieltämättä on.

Soini teki monelta kantilta katsottuna viisaasti ottaessaan ulkoministeriön haltuunsa. Timo on tolkku mies ja tulee pärjäämään siinä tehtävässä varmasti. Samalla se palvelee ainakin kahta tehtävää; valmistelee maisterisjätkästä potenttiaalista presidenttiehdokasta ja toimii muistutuksena perussuomalaisille, että Suomi on osa muuta maailmaa.

Opiskelusta voisi sanoa vaikka mitä, mutta jätän ne nyt kirjoittamatta. Todetaan nyt se, että lukio toisen asteen kouluna on paikka jossa on varmasti tehostamisen mahdollisuuksia. Omana aikana se oli suhteellisen turhauttava välivaihe ennen oikean opiskelun aloittamista. Ammattioppilaisten puolelta en osaa sanoa mitään kokemusperäistä, mutta mikä mahtaa olla se koulutuksen määrä niillä ulkomaan duunareilla, joille työpaikat on hävitty? Mikäli tarkoitus on siirtyä lähemmäs Saksan mallia, jossa oppisopimus takaa työtä ja koulutusta, olen varovaisen optimistinen.

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Oleelliset työkalut: Leatherman ja cocktail sekoitin




Minulla oli GBP 40,00 arvosta Amazon.co.uk lahjakortteja, joille oli todella vaikea keksiä mitään käyttöä. Voisi kait sanoa, että olen mies jolla on jo melkein kaikkea, mitä neljällä kymmenellä punnalla voi saada. Summahan ei ole mitenkään erityisen suuri, mutta silti sellainen jolla voi jo tehdä ihan kunnollisen hankinnan.


Squirt Ps4 Open BluePäädyin lopulta tekemään kaksi. Ostin itselleni cocktail sekoittimen, josta olen haaveillut jo pitkään. Pidän jostain syystä cocktaileista vaikka en niitä edes juo kovinkaan usein, mutta ehkä nyt kesällä hieman useammin kuin ennen. Saa nähdä oliko tuo hyvä ostos.

Toinen ostokseni oli hieman "järkevämpi", sillä tilasin itselleni uuden Leathermanin. Olen jo pitkään etsinyt sopivaa avaimenperäkokoista veitseä, jota voisi kantaa käytännössä aina mukana. Joku voisi sanoa, että hain itselleni EDC työkalua, mutta kyse on enemmänkin pelkkien teippien avaamisesta. Olen kyllästynyt avaamaan kaikenlaisia paketteja pelkän avaimen kanssa ja tuo Leatherman Squirt PS4 saa toimia uutena työkaluna.
Skeletool Beauty
Minulla on toki jo yksi aikaisempi Leatherman, mutta se on hieman suurempi Skeletool. Sitä paitsi, säilytän sitä autossa jossa luulen sen tuovan minulle suurimman hyödyn työkaluna. Vaikka totuuden nimessä olen käyttänyt sitä todella vähän, mitään todellista Leatherman -hetkeä minulla ei ole ollut. Olen aina selvinnyt hankalistakin tilanteista ilman Leathemania, mikä tietysti kertoo enemmän niistä tilanteista joihin olen joutunut kuin työkaluista joita omistan.

Mitä työkaluja sitten ihminen tarvitsee? Minulla on autossa kenttälapio, villahuopa, kalastushaavi, muutama sateenvarjo, vesipullo ja tyhjä bensiinikanisteri. Sieltä puuttuu hinausköysi, joka todennäköisesti olisi aidosti todella hyödyllinen varuste auton takakonttiin. Kirvestä en muistaakseni ole autoon kantanut, sillä olen ajatellut luottaa siihen kenttälapioon. Tosin eipä täällä betoniviidakossa juuri ole teille kaatuneita puita.

Katsotaan sitten uudestaan kun tuo Amazonin lähetys saapuu.

lauantai 23. toukokuuta 2015

Letter for the reservists and it's many layers

The Finnish defense forces sent out a letter for practically all of it's reservists; I got mine last week. Nothing special about that, as it was sent to approx. 900.000 Finnish citizens, so most likely if you are a Finnish male, you got one.


The letter itself is actually rather short. It has the information of your planned unit and duty in case of reservist call-up, or to put it bluntly, in case of war. The information is actually nothing new. It is something that everyone has had the opportunity to check him- / herself by asking it directly from the local regional office for the Finnish Defense Forces. If my memory serves me correctly, I've asked it once before, just out of curiosity.

Then why send a letter with information that has been readily available for all interested? From my point of view, it's a very clever way of communication. The duty and unit information itself is not the message that is being communicated, although it is the first layer of information. Second layer is the obvious also, it is to check how the systems works in real situation. Are we even able to send out, close to a million letters in a very short space of time. And from the most parts, that seems to be able. So the system works, which is a good thing.

Those are the obvious messages. We (Finnish Defense Forces) are interested in you and want to remind, that you have not being forgotten. Believe that's the third layer in the message. We haven't had the money for refresh training for the reservists, so it is easy to think that one has being forgotten. I have being to a military training twice since my time as a conscript, one as called up on and once for the fun of it. The last part was a non official training and was just a day out in the shooting range, which is actually really fun.

Fourth layer is something that you need to think for yourself. It is meant for everyone interested in the Finnish defense and it's very clear. We have 900.000 strong reserve that has being taught in the art of war and we have the ability to call them up, in a very short amount of time. That is the real hard message. We are basically saying that don't fuck with us as it will be a very expensive effort.

I'm not really sure if there are more layers, but those are the ones that I came up in a short time. Maybe the fifth could be message for the Finnish people reminding them that if some one blows the big whistle, it's up to us to defend our land and independence. There is no one else who will come over as back-up. The Estonians have NATO and Sweden is nicely placed behind us, but we are out in the harms way. Would be really interesting to see a poll on joining NATO during the summer, has the popular opinion changed "drastically" in any way. Hope it has.

I will not inform my wartime unit or my position here as it's classified information. Don't think it's much of a state secret, but suppose it's the way for me to do it.

How the Letter for reservists has affected me and my thinking? Not much, but for sure I wouldn't have written this blog post. Have always being interested in the military so I've pretty much thought these ideas already. My view to NATO is positive and has being such for a long time, even as I think we dropped the ball and should have joined when Estonia joined.

I have nothing against Russian people as from my experience they are good neighbors and wonderful people. Vladimir Putin has said that no outsider can ever oppress the Russian people and I agree totally. Based on history the Russian people has always being oppressed by a Russian leader.

Why am I writing about Russia in this post? Because every time when the Finnish border has being moved and we have made a peace, it's being with the Russia. And lets face it, we could wipe the floor with Sweden.

(Kuva Puolustusvoimat)

torstai 21. toukokuuta 2015

Netflix sijoituskohteena ja vähän muutekin


Netflix 2014 logo.svg maksaa osakkeelta USD 620,67 tätä kirjoittaessani, joka on noin kahdeksan taalaa edullisempi kuin se on koskaan ollut. P/E luku on 161,50 eli yksikään elossa oleva ihminen ei näe sitä päivää jolloin osakkeesta saamansa tulo on maksanut osakkeen hinnan (tämän hetken tuotolla laskettuna). Tässä ei ole mitään käytännön järkeä, mutta odotusarvo osaketta kohtaan on valtavan suuri. Yhtiön omistajat ovat valmiita luottamaan siihen, että sinä, minä ja naapurisi käyttää Netflixiä tästä ikuisuuteen.


Minä olin mielestäni pitkään ilman Netflixiä ja hankin sen vasta viime syksynä, jos muisti palvelee minua oikein. En ole aivan varma tekeekö se sitä, mutta se ei ole tässä nyt tärkeintä. Pidän palvelusta. Siitä kuinka se täyttää niitä hetkiä kun mitään muuta ei halua tehdä. Ensimmäinen elokuva jonka palvelusta katsoin oli Väärentäjä. Elokuva joka kertoo natsisaksan keskitysleirillä työskennelleistä väärentäjistä, alansa parhaista, mutta yhtä kaikki - vangeista. Katsoin sen alkujaan elokuvateatterissa ja pidin siitä hyvin paljon. Elokuva on tehty taidolla, rakkaudella ja osuu maaliinsa täydellisesti. Itse asiassa Oscarin arvoisesti. Netflix tarjosi minulle mahdollisuuden katsoa tuo elokuva uudelleen, aivan yllättäen ja odottamatta. Sain nauttia 98 minuuttia mainiosta elokuvasta.

Netflix ei ole maailman paras keksintö valmiiksi viipaloidun leivän jälkeen. Ei edes lähelle, mutta en tällä hetkellä osaa kuvitella luopuvani siitä. Maksan palvelusta sen EUR 8,99 kuukaudessa, joka on mielestäni kohtuullinen summa. Saan tuolla summalla kuukaudessa aika monta minuuttia hupia ja viihdettä, vaikka en pidä itseäni edes suurkuluttajana.

Jane Fonda Cannes 2014.jpgTällä hetkellä katson kolmea sarjaa: Walking Dead, Grace and Frankie ja Parks and Recreation. Jokainen näistä on omalla tavallaan hyvin, hyvin laadukas sarja ja puhuttelee yleisöään tai noh.. ehkä puhuttelee on ylisana, mutta hyviä sarjoja ne ovat. Pidän siitä kuinka pystyn katsomaan niitä siinä tahdissa joka minulle sopii. Walking Dead sarjassa olen pitänyt lähes vuoden tauon, mutta Grace and Frankie uppoaa minuun kuin se vertauskuvallinen kuuma veitsi voihin. Sarja jossa näyttelee Jane Fonda, Lily Tomlin, Sam Waterston ja Martin Sheen on upea.

Netflix sijoituskohteena? Pidän tuotteesta, netflixin on päässyt Urbaaniin sanakirjaan, 57 miljoonaa käyttäjää ja kasvaa. Samaan aikaan minua hirvittää tuo p/e luku, minulla kun ei ole 161 vuotta elinaikaa jäljellä. Sijoittaisinko? Kyllä jos minulla olisi suurempi sijoituskassa, mutta kun ei ole, niin en sijoita. Voin tietysti katua tätä myöhemmin, mutta tällä hetkellä yritys ei vain sovi niihin raameihin joita minä haluan omistuksilleni asettaa.

Uskon kyllä vahvasti siihen, että Netflix on se tapa jolla me tulemme katsomaan viihdettä lähitulevaisuudessa. Aikataulua en enää määritellä sen mukaan, koska suosikkisarja tulee televisiosta. Suurin osa tämän päivän lapsista ei voi ymmärtää, kuinka heidän vanhempansa liimautuivat tv-sarjan takia olohuoneeseen kellontarkasti, viikosta viikkoon. Teen sitä edelleen, lauantai-illat on varattu Avaralle Luonnolle, siitäkin huolimatta, että ne tulevat sunnuntai aamuna pikauusintoina.

Meidän vapaa-aika on muuttumassa. Tästä on tulossa yhteiskunta, jossa aikataulut siirtyvät pikkuhiljaa syrjään. Eivät ne katoa, mutta työtä voidaan tehdä vieraiden ihmisten olohuoneesta. Viihde seuraa meitä siihen hetkeen ja tilaan missä me sitä haluamme, lentokoneeseen, bussipysäkille tai noh.. vessaan.

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Olen onnellinen siitä, että olen sitä sukupolvea joka on siirtynyt täysin analogisesta tekniikasta täysin digitaaliseen. Matka on ollut hurja.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Friends & Brgrs - hipsterimäkkäri

Jahas.. tuli sitten käytyä testaamassa uusi hampurilaispaikka. Friends & Brgrs on käsittääkseni kotimainen viritys ja hyvä niin, Hesburger tarvitsee kilpailijoita. Tai siis ehkäpä pitäisi korjata sen verran, että Hesburger kisaa aika vahvasti Mäkkärin ja BK:n kanssa. Ne kaikki tekevät perinteistä pikaruokalahampurilaista, sitä sellaista mitä me kaikki ollaan syöty ja ihmetelty, että miksi.

Tämä uusi Friends & Brgrs kutsuu itseään fast casual ravintolaksi, joka heidän mukaansa tarkoittaa tilausta vastaan tehtyjä hampurilaisia. Onhan tuo hieman hitaampi tapa tehdä ruokaa kuin se valmiiksi tehdyn hampurilaisen ojentaminen kuumahyllyltä, mutta onhan ne kuitenkin ihan eri tuotteita.

Cheese & Onion Brgr oli hyvä, perushampurilainen. Aika lailla sellainen mitä olen itsekin tehnyt joskus kesällä parvekegrillatessa. Tämä nyt ei vain ollut grillattu, mutta oikeastaan aika mainio sellaisenaan. Ei se reilu 10 minuutin odotus minua varsinaisesti edes haitannut kun kerran oli hyvää juttuseuraa. Haittaisiko se joskus toisella kertaa? Vaikea kuvitella, että edes oikeasti haittaisi kun sen tietää nyt ennalta. Siinä on jotain hyvin tyydyttävää kun tietää, että ruoka valmistetaan varta vasten sinulle.

Ranskalaiset oli hyviä, kuorimattomista perunoista friteerattuja ranskalaisia. Aika paljon parempia kuin ne tikut joita pikaruokapaikoissa saa. Niissä on enemmän perunan makua ja ovat kotimaisia, kyllä minä niistä annan mielelläni pisteitä.

Ei minulla ole tarkoitus tehdä tästä mitään ylistyslaulua, mutta paikka oli hyvä hampurilaisravintola. Suuri osa asiakkaista oli enemmän tai vähemmän sellaista porukkaa, jota ei mäkkärissä näe. Hipstereitä (vieläkö se on muotia), paremman tuloluokan perheitä ja selkeitä hampurilaisen ystäviä. Kukaan ei näyttänyt olevan hakemassa krapulapurilaista, mistä saa yleensä aina lisäpisteitä.

Kiva paikka, joskin ottaisin kuitenkin pikaruokaloista sen verran mallia, että avaisin ainakin toisen kassan. Jonottaminen ensiksi tilaamaan ja sitten aterian odottaminen tuntuu vähän hölmöltä. Varsinkin kun joudut hakemaan oman hampurilaisesi keittiöstä itse. Mieluummin kaksi kassaa tai sitten rehellinen pöytiin tarjoilu.

Menisin toisenkin kerran ja varmaan tulen käymäänkin.

torstai 14. toukokuuta 2015

Kahden tarinan kirja (Buffet - The Making of an American Capitalist)


Kirjat kertovat tarinoita ja netistä tilaamani Warren Buffetin elämänkerta kertoo itse asiassa kaksi. Ostin kirjan käytettynä muiden kirjojen mukana kun se maksoi minulle USD 1,24 eli suurin piirtein euron verran. Se toinen kirjan kertomus on hyvin lyhyt ja jättää tarinan avoimeksi, kirjaa avatessani löysin sen alkuperäisen ostokuitin.  Buffet - The Making of an American Capitalist by Roger Lowenstein ostettiin alkujaan Rochesterin kaupungissa, Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kirjan myi Barnes & Noble ketjun kauppa numero 2555 ja se maksoi USD 20,60 veroineen kaikkineen. Ostaja maksoi kirjan käteisellä ja sai vaihtorahana takaisin 50 senttiä, joten kaveri todennäköisesti osasi vaihtorahojen alkeet.
1155Mikä minusta on huvittavinta on se, että kuitti löytyi kirjanmerkiksi (oletan) jätettynä kirjan ensimmäisen kappaleen ensimmäisellä kokonaisella aukeamalla. Mikäli olettamukseni on oikein, tätä kirjaa ei alkujaan jaksettu lukea juuri alkua pidemmälle. Mitä kaverille tapahtui? Onko näin, että hänestä tuli miljonääri heti kirjan ostettuaan, eikä kirjan lukemiselle enää ollutkaan tarvetta? Tuliko hän sokeaksi? Tähän en usko, sillä kirja kuitenkin on säilynyt erittäin hyväkuntoisella, eikä todennäköisesti ole tullut uudelleen kiertoon kuin vasta vähän ennen kuin ostin sen itselleni.
Onhan minullakin kirjoja joiden lukemisen olen jättänyt kesken tai en ole edes aloittanut. Eikä niihin ole liittynyt mitään dramatiikkaa. Minulla on näköni edelleen tallella, eikä minusta ole tullut miljonääriä. Silti osa myös minun kirjoista on jäänyt lukematta tai kesken. Minusta on kuitenkin hirvittävän kiehtova miettiä millainen ihminen alkujaan tämän kirjan osti. Miksi se jäi lukematta ja kuinka se lopulta päätyi toiselle puolelle maapalloa, minun käsiini. 


Kirja on mainio. Sitä lukiessa huomaa oppivansa pieniä asioita niin ihmiselämästä kuin sijoittamisesta. Kirja ei ole sijoituskirja, eikä sitä sellaiseksi kannata edes kuvitella, joskin siitä löytää viisauksia joita taloutta seuraava ihminen huomaa jo entuudestaan oppineensa. Ovatko ne kaikki tulleet Buffetilta? Tuskin aivan kaikki, mutta mies on kiistatta ollut yksi modernin pörssihistorian menestyksekäimpiä henkilöitä. Kuka tahansa joka kerää miljardiominaisuuden käytännössä nollasta on arvostuksen arvoinen ja sellainen Buffet on.

Lowenstein on ammattikirjoittaja. Teksti kuljettaa lukijaa mukanaan ja avaa maailman jossa kovalla työllä ja lahjakuudella pääsee huipulle. Asemaan jossa ihmiset osoittavat ihailua, kateutta ja epäuskoa. Kirjasta ei löydy törkyä, se on hyvin positiivinen kirja miehestä joka varmasti on kuvansa mukainen. Kiehtova kurkistus maailmaan, jossa hyvin harva meistä kulkee edes satunnaisesti.

torstai 7. toukokuuta 2015

Uusi pelaaja on liittynyt peliin - T-14 Armata



Armata main battle tank, courtesy Russian Defense MinistryMedia on kirjoittanut paljon Venäjän uudesta panssarivaunusta. Itse asiassa huomattavan paljon enemmän kuin olisin osannut kuvitella, mutta ehkäpä siihen vaikuttaa nykyhetken jännittyneet ajat. Se on joka tapauksessa melkoinen osoitus sotilaallisesta mahdista ja on selvästi huomioitu globaalissa mediassa. Asiasta on kirjoitettu niin kotimaisessa kuin vaikkapa brittiläisessäkin mediassa.

Mikä tekee Armata T-14 vaunusta sitten kiinnostavan? Teknisessä mielessä sen uutuus. Vaunu edustaa täysin uutta panssarivaunujen sukupolvea ja asettaa siten suuntaviivat uudelle kehitykselle. Länsimaisista kilpailijoista brittien Challenger 2 on tuorein ja sekin otettiin palvelukseen viime vuosituhannen loppupuolella ja edustaa ainakin minun silmääni vielä vanhaa sukupolvea.

Pitää ymmärtää ja muistaa etten väitä länsimaisten vaunujen olevan vanhanaikaisia. Niitä on päivitetty jatkuvasti ja ne edustavat luonnollisesti uusinta ja tehokkainta teknologiaa jolla on modernisoitu jo olemassa olevia panssarivaunuja. Vähän kuin facelift mallit ennen kuin täysin uusi Corolla julkaistaan. T-14 on se uusi malli. Siinä on mietitty koko pohja uusiksi, eikä tyydytty miettimään miten vanhaa runkoa voitaisiin vielä uudistaa.

Olen erittäin kiinnostunut tuosta automaattisesta tornista, se on silmiinpistävä ero aikaisempien vaunuihin verratessa. Kauko-ohjattava torni on jotain mitä ei ole panssarivaunuissa nähty koskaan(?). Jenkkien M1 Abrams vaunussa torni on huomattavan paljon suurempi ja pitää sisällään kolmen hengen miehistön (neljäs kaveri on ajaja). Venäläisessä miehistöä on yksi vähemmän ja voisin kuvitella, että se puuttuva kaveri on lataaja.

Toinen kiinnostava tekijä on vaunun paino. Mikäli paino todella on vain 48 tonnia, on se huomattavan paljon kevyempi kuin M1A2 Abrams (68 tonnia). Siinä missä Antonov An-225 on kuljettanut yhdellä lennolla neljä panssarivaunua. Tarvitaan vastaavan kaksi C-5 Galaxy kuljetuskonetta kuljettamaan sama määrä M1A2 panssareita.

Noh.. enhän minä mitään mistään tiedä, mutta olen silti kiinnostunut uudesta vaunusta. Mitkä sen todellisen ominaisuudet ovat ja kuinka paljon se nostaa rimaa panssarivaunujen suunnittelussa. Vai nostaako ylipäätään ollenkaan. Vanhana Steel Panthers veteraanina tulee vain väistämättä mieleen vertailu Kuningas Tiikeristä ja T-34/85 vaunuista.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Tuuli ja maisema.

Kävin tänään Porkkalanniemessä tai ainakin siellä suunnalla. Aivan niemen kärkeen en ole mennyt oikeastaan koskaan, sillä käännyt aina, nyt jo tavan mukaan, liian aikaisin. Päädyn luotsiaseman aidan viereen, jossa on kolmelle autolle parkkipaikka. Levennys kaiketi hieman parkemmin sanottuna, mutta saa siihen auton parkkiin.

Väistelin taas vesilammikkoa, joka muodostuu levennyksen painanteeseen. Siihen kohtaan mihin auton etuovi aukeaa kun sen keula osoittaa tielle päin. Ei se syvä ole, mutta hieman harmillinen jos ei ole varautunut. Minä olin.

Tuuli ja maisema. Niitä minä kaiketi tuolta tällä kertaa olin hakemassa. Tiesin, että lännestä lähestyi sadetta ja halusin käydä katsomassa kuinka se vyöryi lähemmäs. Yksittäisiä kuuroja, eikä se ollut mitenkään suurempi, mutta näyttävän näköistä yhtä kaikki.

Näin myös jotain niin tuttua, että tunsin pienen kosketuksen sisälläni. Haahkoja. Meren lintuja. Iloitsemassa keväästä ja käyvän soitimella. Jokin niissä linnuissa vain puhuttelee minua, ehkä se on se silhuetti tai ne muistot joita haahkoihin liitän. Niissä on kuitenkin jotain ylvästä tavalla, joka uskoakseni löytyy vain merilinnuista.

lokomotiv66's Thin line between the sea and the land album on Photobucket

lauantai 2. toukokuuta 2015

Yhdessä hallitukseen.

Sanokaa mitä sanotte, mutta minä olen kohtuullisen varma, että Perussuomalaiset ovat seuraavassa hallituksessa. Minulle tulee mieleen, että koko hallituskyselykohu on kahden puheenjohtajan välinen diili.

Perussuomalaiselle perusäänestäjälle pitää osoittaa, että se perussuomalaisten peruslinja ei sellaisenaan vedä tai riitä hallitukseen. Nyt sitä pöllytetään koko valtakunnan median toimesta ja peruspersu säikähtää hallituspaikan menevän taas ohi suun. Astuvat yhdessä pari askelta taaksepäin, tekevät poliittisen käännöksen.

Keskusta lupaa heille jotain muuta ja Perussuomalaiset perääntyy tahdikkaasti. Yhdessä hallitukseen.

torstai 30. huhtikuuta 2015

NHL Playoffs - round 2

St. Louisin kiekkopyhätössä soi blues (hah), sillä Blues ei tälläkään kertaa pärjännyt NHL:n playoffs otteluissa. Tylysti tappio heti ensimmäisellä kierroksella, eikä siinä auttanut Olli eikä Vladimir Tarasenko. Eipä sillä, että minulla olisi todellista kiinnostusta kyseisen joukkueen edesottamuksiin.
Anaheim Ducks vs Calgary Flames:
  • Ehdottomasti Calgary Flames, vaikka todennäköisesti Ducks on kokeneempi, kovempi ja nälkäisempi.
Minnesota Wild vs Chicago Blackhawks:
  • Tekisi mieli sanoa Minnesota, mutta taidan kallistua Blackhawksien puoleen. Kaupungissa osataan taas voittaa ja se merkkaa paljon. Varsinkin kun Wild on hävinnyt pari edellistä Playoff sarjaa juuri Chicagon suurille pojille.
Montréal Canadiens vs Tamba Bay Lightning:
  • Hyvä maalivahti vie pudotuspeleissä pitkälle ja Carey Price on voittava maalivahti. Sydän sanoo Montréal, mutta ehkä Tamba Bay pystyy tekemään enemmän maaleja.
New York Rangers vs Washington Capitals:
  • Todennäköisesti kiinnostavin ottelupari koko pleikkareissa. Katsoin Road to Winter Classic matsiin ja opin kiinnittämään enemmän huomiota Capitalseihin. Joukkue vaikuttaa tasaisen kovalta, mutta Rangers on kova. Rangers voittoon.
Unelmafinaali: Calgary vs Montréal ja voitto Flamesille seitsemännessä pelissä.