maanantai 22. toukokuuta 2017

Museot ovat yhteiskunnan keuhkot

Museot tuntuvat olevan yksi tämän päivän puheenaiheista ja koska pidän itseäni museoiden asiantuntijana, kirjoitan tähän aiheesta mielipiteen omasta näkökulmastani.

Mielipiteeni on kävijän ja yleisön vinkkelistä, sillä olen ahkera museoiden kuluttaja. Vaikka harvoin museovierailu varsinaisesti museota kuluttaa, vaikka hieman siiheen suuntaan kallellaan olevia kommentteja on myös kirjoitettu. Kulluuko tai rapistuuko museo, jos sen sisältöä muokataan ja samalla kosiskellaan suurta yleisöä?

Minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa museoinstituutti pysähtyisi, unohtuisi aikaan ja museoisi itse itsensä. Vaikka onhan siinä myös oma, hullunkurinen logiikkansa. Olen vahvasti sitä mieltä, että museoiden tulee muuttua sisällön säilyttäjistä, sisällön tuottajiksi. Mitä lisäarvoa ihmiskunnalle on museosta, joka on vain tavaroiden varasto? Tällä hetkellä Euroopan museoissa on arviolta 20 miljardia esinettä. Tietysti me puhumme ihmiskunnan aarteista, historiasta ja oman sivistyksemme peruskivistä, mutta pelkkä varastointi ei tuota mitään.

Huippuvuorilla on siemenholvi jonka tehtävä on toimia varastona, mutta sellaisena sillä on itseisarvo. Siellä säilytetään kasvien siemenistöä, siltä varalta, että poltamme koko maapallon ja tarvitaan ekosysteemin uudelleen käynnistys. Ihmisen kulttuuri ei toimi sillä tavalla. Kulttuurin perusolemus on uuden luominen, uuden jotka pohjautuvat vanhalle. Mutta toisin kuin syväjäädytetyt siemenet, kulttuuri voi hyvin myös silloin kun sen muisti on lyhyt. Luomme koko ajan uutta kulttuuria täysin ilman, että se on riippuvainen museossa säilötystä aikaisemmasta näytteestä.

Ainoa miten voimme luoda uutta ja menneeseen perustuvaa kulttuuria on vuorovaikutus menneen ja tulevan välillä. Ihmisten täytyy päästä kosketuksiin kivikauden kivikirveiden kanssa, jotta se voi sisällyttää menneen kulttuurin omaan nykyisyyteensä. Ei pelkkä kuva kirjassa, riitä kertomaan miksi Fiskarsin kirves on terästä eikä piikiveä. Taistelevat metsot eivät välity jos niitä ei pääse oikeasti katsomaan.

Minusta on ihanaa, että rakastuneet ihmiset haluavat mennä naimisiin museossa. Sitoa kaiken sen museon sisältämän tiedon ja kulttuurin osaksi omaa parisuhdettaan ja siten taas yhden uuden yhteiskunnallisen yksikön kulttuuria.

Minusta museot ovat yhteiskunnan keuhkot. Ne tuovat ihmisiä yhteiskunnan sisään, pyörittävät heitä sen kaikissa eri sopukoissa ja puhaltavat sitten taas eteenpäin. Aivan kuten keuhkojenkin, ei museoiden tule pysähtyä ja jäädä paikoilleen. Me tarvitsemme vuorovaikutusta menneen ja nykyisyyden välillä, jotta voimme luoda tulevaisuutta.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Matkakohteet

Olen aina pitänyt matkustamisesta, sillä suhtaudun siihen lähes poikkeuksetta seikkailuna. En tieten tahtoen hae mitään vaarallista tai tuntematonta jännitystä, mutta kohtaan vaikkapa Tallinnan risteilyn seikkailuna. Mitä uutta ja erikoista näen ja kohtaan matkan aikana.

Elämäni ensimmäinen itsenäinen matka suuntautui muistaakseni Ankaraan, Turkkiin. Paikkaan josta muistan edelleen vahvasti paikallisen liikenteen. Kadun ylittäminen oli jännittävää, enkä siihen ensimmäisillä kerroilla meinannut itse edes pystyä. Kokemus vain oli niin erilainen.

Matkakohteet olen pyrkinyt valitsemaan aina sen hetkisen kiinnostuksen mukaan. Useimmissa on aina ollut jotain tiettyä, jonka olen halunnut nähdä. Harvoin olen lähtenyt vain fiilistelemään, ilman sen suurempaa suunnitelmaa.

Matkakohteet:

  1. Ruotsi
  2. Norja
  3. Viro
  4. Venäjä
  5. Latvia
  6. Saksa
  7. Turkki
  8. Kreikka
  9. Italia
  10. Sveitsi
  11. Ranska
  12. Vatikaani
  13. Hollanti
  14. Englanti
  15. Islanti
  16. Andorra
  17. Espanja
  18. Portugali
  19. Yhdysvallat
Lista ei ole missään erityisessä järjestyksessä, mutta viisi suosikkiani ovat Yhdysvallat, Italia, Turkki, Saksa ja Latvia. Käytännössä nämä ovat siis olleet New York, Salerno, Istanbul, Berliini ja Mikeltornisin ranta Latviassa.

Hauskoja paikkoja lähestulkoon kaikki.

maanantai 27. helmikuuta 2017

La La Land - Oscar materiaalia

Helppo tietysti kirjoittaa jälkikäteen, mutta en ole ollenkaan yllättynyt La La Landin voittamasta Oscar palkinnoista. Näin sen jo joitakin viikkoja sitten ja pidin siitä.

Kyseessä ei ole varsinaisesti erityisen hyvä elokuva, mutta se on elokuva josta on tavattoman helppo pitää. Se on mielestäni hyvin hunajainen ja suloinen kertomus Hollywoodista, Hollywoodin ihmisille. Elokuvan kantava teema on kuinka unelmat täyttyvät ja unelmien paikka on filmiteollisuuden pääkaupunki.

Tuskin on kenellekään epäselvää ettei La La Land tule jäämään elokuvahistoriaan kovin suurin kirjaimin, mutta en tiedä onko sillä väliksikään. Elokuvan tärkein tehtävä on kuitenkin viihdyttää ja siinä kevyt, romanttinen musikaali onnistuu mainiosti. Jo alkukohtaus kertoo katsojalle, että nyt ollaan siirrytty fantasian maailmaan, jossa vastuu siirtyy katsojalle.

Unelmat, unelmat ja kaupunki joka on niistä rakennettu. Muna vai kana, sanoppa sinä, mutta elokuvassa on tuulahdus jotain kadotettua, kepeyttä ja toivoa maailmasta, joka on makeampi kuin se mitä me kulutamme. Kaksi tuntia hattaraa, kauniilla ihmisillä, kauniilla kuvilla ja kauniilla äänillä. Olisiko sitä edes voinut jättää palkitsematta?

tiistai 7. helmikuuta 2017

Osingot 2017

Elämme taas kotimaisen pörssivuoden superkuukausia, sillä valtaosa kotimaisista pörssiyhtiöistä julkaisee viime vuoden tuloksen näinä kuukausina. Tähän luonnollisesti liittyy myös osingot ja niiden maksu.

Edellisessä kirjoituksessani kertasin hieman dollariosakkeiden ja niiden osinkojen tilannetta, joten on luontevaa kirjoittaa myös kotimaisista osakkeista. Tämä ei ole lopullinen tilannekatsaus, sillä osa omistuksistani ilmoittaa tuloksen vasta myöhemmin. Joten tulen päivittämään tätä lähipäivinä.

Fiskars, osinkoa EUR 1,06
Fortum, osinkoa EUR 1,10
Nokia, osinkoa EUR 0,17
Sampo A, osinkoa EUR 2,30
Stockmann A,
UPM-Kymmene, osinkoa EUR 0,95

Fiskars yllätti siirtymällä kahdesti vuodessa maksettavaan osinkoon. Mielestäni tämä on erittäin hyvä ja positiivinen siirto. Kahdesti vuodessa maksettava osinko houkuttaa pitkäaikaiseen omistamiseen, sekä todennäköisesti tasoittaa tulosjulkistuksen yhteydessä tapahtuvia kurssimuutoksia.

Fortum yllätti pitämällä osingon samana kuin viime vuonna. Toisaalta osingon lasku olisi varmasti ollut vaikea paikka pääomistajalle, joten ehkä se selittää tilanteen. Olen toisaalta hieman huolissani yrityksen suunnasta, sillä sähkön siirtoverkko myytiin, eikä mitään uutta ole tullut tilalle.

Nokia sopii tämän päivän trendiin, jossa kotimaiset yritykset pyrkivät kasvaviin osinkoihin. Hämmentävää, että tämä tuli muotiin vasta näinkin myöhään.

Sampo jaksaa aina vain hymyilyttää. Todennäköisesti paras euro-osake jonka olen itselleni koskaan ostanut. Tuntuvaa osingon kasvua jo vuodesta 2010.

UPM-Kymmene on uusi pieni seikkailu, joka myös kasvatti osinkoaan viime vuodesta. Ilmeisesti tarkoitus on pitää kasvava trendi myös tulevaisuudessa, mutta en tiedä viitsinkö tästä nauttia.

maanantai 30. tammikuuta 2017

Dollariosinkojen kasvusta.

Philip Morris International on nostanut osinkoaan nyt neljä kertaa siitä lähtien kun osakkeita yhtiöstä ostin ensimmäisen kerran. Ostaessani osinko osakkeelta oli USD 0,94 kun se nyt tällä hetkellä on USD 1,04. Kasvua 8,3 %, joka on ihan ok.

PepsiCo maksoi minulle aluksi USD 0,655 ja nyt USD 0,7525. Kasvua 13,0 % joka on mielestäni todella hyvä.

Kinder Morgan on monimutkaisempi ja surullisempi tapaus. Osinkoa tuli aluksi USD 0,44 / osake, josta se kasvoi aina USD 0,51 saakka ennen romahtamistaan. Tällä hetkellä osinkoa USD 0,125 / osake. Muutosta -252,0 % mikäli laskin tämän oikein.

Ford on myös hieman erikoinen, sillä he ovat maksaneet kaksi kertaa ylimääräistä osinkoa. Ostaessani osinko oli USD 0,15 osakkeelta ja sitä se on edelleen tältäkin vuodelta. Tosin viime vuonna yritys maksoi neljännesdollarin ylimääräistä osinkoa osakkeelle. Tälle vuodelle sama ylimääräinen osinko on vain USD 0,05, joten osinkokehitykseen olen hieman pettynyt. Perusosinko on siis pysynyt samassa koko ajan.

Visa sen sijaan liikkuu eteenpäin tasaisen varmasti. Ostohetkellä osinko oli USD 0,12 ja nyt se on USD 0,165. Kasvua 37,5 %.

BHP Billiton on myös yksi ikävä osoitus siitä, etten tiedä ennustamisesta oikeastaan mitään. En ainakaan tällä tarkkuudella. Osinkoja ostohetkellä USD 1,24 ja tällä hetkellä USD 0,28. Muutos -77,4 %.

Kolmasosa dollariomistuksistani on laskenut osinkoa ostohetkestä mitattuna. Yksi on pitänyt osingon samana, joskin on maksanut kerran vuodessa vähän ylimääräistä. Puolet omistuksistani on sen sijaan kasvattanut osinkoaan oikein mukavasti.

Kokonaisuuteen olen suhteellisen tyytyväinen. Minua harmittaa täydellinen epäonnistumiseni BHP:n ajoituksessa, sillä yritykseen luotan edelleen kuin kallioon. Autoista en paljoa ymmärrä, mutta uskoakseni Ford tietää mitä on tekemässä. En ole vielä luopumassa. Kinder on ollut myöskin epäonnistuminen. Ajoituksessa ja ehkä myös hieman omassa ajattelussani. Olen pettynyt siihen, että en nähnyt yhtiön rahoitukseen liittyviä haasteita. Tosin jos haluan lohduttaa itseäni, niin ei sitä nähnyt kukaan muukaan joka saa yhtiöltä palkkaa sen näkemisestä.

Omistaminen on minusta edelleen mukavaa. Yllä olevat yhtiöt työskentelevät tuottaakseen minulle uutta pääomaa ja myös maksavat sitä minun tilille käytännössä koko vuoden ajan.

Ai niin.. mainittu osinko on lähes poikkeuksetta kvartaaliosinko. En viitsinyt katsoa koko vuoden osinkoa.

perjantai 20. tammikuuta 2017

America first.

Mitä Amerikka on? Mitä se on ollut ja mitä siitä on tuleva? Se on manner, kokonainen manner täynnä ihmisiä, ideoita, haaveita ja pelkoja - ja valtio joka on jotain meille kaikille.

Se on jotain suurta.

Mitä pieni ihminen tekee jonkin suuren äärellä? Hän yrittää suhteuttaa sen johonkin mitä hän ymmärtää, pystyy ottamaan käteensä ja koskettamaan. Mitä minä näen, sen minä ymmärrän. Tämä on ihmisen virhe ja heikkous. Riittämätön kyky nähdä syitä ja seurauksia. Mitä tapahtuu kun tuo tapahtuu. Siksi minä uskon, että Trump voitti. Hänestä tuli ihmisten presidentti.

Minulle Amerikassa on ollut hienointa se, että se on ollut ensimmäinen askel kohti globaalia ihmistä. Sellaista, joka on kotonaan kaikkialla maailmassa, tulee toimeen ihmisten kanssa ja pystyy viemään eteenpäin koko lajin kannalta tärkeitä asioita.

Kuka sai ihmisen Kuuhun?

Kenen toimesta tavallisella ihmisellä oli mahdollisuus omaan autoon ja sen tuomaan vapauteen?

Mikä mahdollistaa kommunikoinnin ympäri koko tämän planeetan?

Ei Amerikka ole mitenkään täydellinen, valmis maisema tulevaisuudesta. Suurimmaksi osin jopa kaukana siitä, mutta siellä on silti ollut avarakatseisuutta nähdä suuria asioita. Tavoitella tähtiä kirjaimellisesti ja vertauskuvauksellisesti.

He ovat vieneet tätä apinalajia eteenpäin tavalla, joka on ollut käsittämättömän ihmeellistä. Me olemme kävelleet Kuussa, Me ajamme ja siirrymme paikasta, maasta ja mantereelta toiselle. Me kirjoitamme, videoimme ja puhumme ympäri tätä planeettaa ja silti, olemme oman kotimme tuomassa turvassa.

"From this day forward, it's going to be only America first, America first. Every decision on trade, on taxes, on immigration, on foreign affairs will be made to benefit American workers and American families. We must protect our borders from the ravages of other countries making our product, stealing our companies and destroying our jobs."

Mitä tuo tarkoittaa meille kaikille? Miten me voimme hyödyttää Amerikkaa, jotta voimme odottaa heidän myötätuntoa ja tukea omalle asiallemme, olemassa olollemme. Onko kaikki kaupan ja jos on, niin mihin hintaan?

Mihin maan pitää suostua, jotta se säilyttää rajansa, eikä niitä muuteta sen mielen mukaan, jolla on syvemmät taskut? Riittääkö se mielenrauhaksi jos musiikki soi niin kovaa, ettei paloauton sireeni kuulu kadulta sisälle?


America first.

America first.

Maailma ei lakkaa pyörimästä vaikka keskittyisi katsomaan vain omaan napaansa.


America first.


torstai 12. tammikuuta 2017

Propaganda

Huolimatta siitä, että vuosi on vasta 12 päivää vanha tai tätä kirjoittaessani ei edes sitäkään, on vuoden sana ehdottomasti valeuutinen. Se on kummitellut käsitteenä ihmisten mielissä jo pidemmän aikaa, mutta ilmeisesti sana on vielä uusi ja tuore.

Valeuutinen.

Uutiset ovat tietysti aina olleet valheellisia, osa tahallaan ja osa vahingossa. Ihminen on erehtyväinen ja lähes poikkeuksetta värittää totuutta oman näkökulmansa ja havaintojensa perusteella. Maaliskuun suuri uutinen vuonna 1943 oli, että Kristoffer Kolumbus on purjehtinut Kiinaan. Joka tietysti oli sillä hetkellä järisyttävä uutinen ja täyttä totta.

Uutisten luonne on olla uusien asioiden esille tuomista. Uutinen itsessään ei ota kantaa siihen, onko se valheellinen vai oikeaa totuutta. Ne ovat toteamuksia ajasta, Saksa on hyökännyt Puolaan, Dow Jones indeksi on romahtanut tai Saimaan jää ohentunut 25 cm sadassa vuodessa.

Uutistyö tai uutisten toimittaminen on kuitenkin jotain erilaista. Se on toki myös pelkkää uutisten raportointia, mutta ennen kaikkea se on vuoropuhelua yleisön ja toimituskunnan välillä. Toimitus valitsee ja muokkaa uutiskokonaisuuden siihen muotoon, josta suuri yleisö on eniten kiinnostunut. Tämä on valtamedioiden rooli, sillä heidän tehtävä on palvella suurta kansaa, yleisöä ja olla tiedon jakajana.

Journalistien velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tämä on se kultainen rivi, joka journalistien ohjeissa lukee. Kolumbus pyrki totuuden mukaiseen tiedonvälitykseen, mutta ei vahingokseen tiennyt Amerikan olemassa olosta. Hallussaan olevien tietojen perusteella hän päätyi Aasiaan, vaikka todellisuudessa olikin Karibialla.

Valeuutinen on kuitenkin tiedonvälitystä jossa ei pyritä totuudenmukaiseen viestintään. Se on tarinointia, mielipiteiden vaikuttamista valheellisin tiedoin ja siten propagandaa.

Suomen tunnetuin esimerkki valeuutisista on MV lehti, joka julkaisee keksittyjä uutisia, huhuja, huijauksia ja salaliittoteorioita sekoittavia artikkeleja. En tiedä mikä on julkaisijan motivaatio, mutta käytössä olevat keinot kertovat mielipiteiden muokkaamisesta.

Ihminen on siitä vekkuli eläin, että se alkaa uskomaan asiaan kun sen omin silmin näkee ja korvillaan kuulee. Ei tietenkään heti ensimmäisellä kerralla, mutta kun metsästä kuuluu pyyn vihellys riittävän monta kertaa, on metsässä pakko olla pyylintu. Kuka olisi niin hölmä, että menisi metsään soittamaan pilliä vain kuulostaakseen linnulta?

Demokratia rakentuu mielipiteille. Suomessa kansalaiset kerääntyvät säännöllisesti vaaliuurnille ja äänestävät, mikä on sen hetken suosituin mielipide ja sen mukaan koko valtakunta muuttaa näkemystään. Näin demokraattinen valtio toimii ja hitaasti muuttaa suuntaansa.

Tähän suunnan muutokseen pyrkivät kaikki tiedon ja mielipiteiden välittäjät jollakin tavalla vaikuttamaan. Siihen kuuluvat niin valtamediat kuin MV lehti, mutta erotuksena näillä on tuo kultainen rivi. Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Toiselle se on koko toiminnan ohjenuora kun toiselle sillä ei ole niin väliä.