perjantai 24. heinäkuuta 2015

Osuus arvoketjusta

Sijoittamisesta voi kirjoittaa niin monella eri tavalla, joskin suurin osa tuntuu keskittyvän puhtaasti numeroihin, tavalla tai toisella. Tosin siitähän sijoittamisessa kovin usein on kyse, omaisuudesta ja sen arvon muutoksesta. Tästä syystä minäkin omistan osakkeita.

Kirjoitin jokin aika sitten ostaneeni kuopan kaivajan osakkeita. Arvuuttelin, että tuskin tulen ostamaan kaikista edullisemmalla hinnalla, enkä sitä onnistunut tekemään. Tällä hetkellä olen menettänyt varallisuutta, mutta en omistustani. Enkä ole siksi huolissani. Maailma on aaltoliikettä.

Minä omistan osan tuosta kaivoksesta. Pikkuriikkisen pienen palan, mutta yhtä kaikki. Jokin osa tuolta on minun, laillisesti ja kirjoihin merkittynä. Olen tästä hyvin tyytyväinen, sillä se on jotain konkreettista, joskin vain hyvin hmm.. teoreettisella tasolla.

Kyseessä on kaivos. Yksi maailman suurimmista avolouhoksista. Sieltä saadaan korkealaatuista rautamalmia, josta valmistetaan suurella todennäköisyydellä taloja Kiinassa. Tai ehkä veitsiä, porrasjakkaroita tai Ikean teräskulhoja. Yhtä kaikki, tuolta niitä saadaan, laivataan eteenpäin ja jalostetaan tavaroiksi, hyödykkeiksi joita me kaikki tarvitsemme.

Sitä osakkeiden omistaminen minulle on. Se on osa arvoketjua, joka pitää yhteiskuntaa; ihmiskuntaa pystyssä. Minusta on mukava ajatella, että olen mukana joka kerta kun maailmassa avataan pullo Pepsiä tai leikataan paperitähtiä oranssipäisillä saksilla.

Lähden huomenna Viroon ja sieltä Latviaan, Riikaan. Olen varannut kaksi yötä sikäläisestä hotellista, sillä sunnuntaiksi on luvattu sadetta. Aloitan kesälomani ja toteutan yhden pienen haaveen, lähtemällä katsomaan linnoja. Toinen toive minulla on, että pääsisin telttailemaan kuivassa säässä, auringonpaisteessa Itämeren rannalle. Haluan kävellä hiekalla ja rentoutua.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Quepec Nordiques pelaa jälleen?

Saas nähdä miten käy, saanko taas itselleni NHL joukkueen. Olen kirjoittanut ennenkin, että olen ollut varsinaisesti NHL koditon nyt vuodesta 1995 kun Quepec Nordiques myytiin Denveriin. Siitä tuli Colorado Avalance, mutta vaikka joukkue oli sama, ei se silti ollut sama joukkue. Monimutkaista, mutta samalla aika simppeliä.
Seuraavassa NHL:n laajennuksessa seuraa on haettu kahdessa eri kaupungissa: Las Vegasissa ja Quepecissä. Kyseessä olisi ensimmäinen laajennus sitten vuoden 2000 jälkeen, joten kyllähän Pohjois-Amerikka on aika lailla täynnä jääkiekkoa.

Quepec on selkeä paikka minne joukkueen voisi laittaa. Las Vegas ei ehkä ihan niin, mutta toisaalta siellä ainakin osataan järjestää kunnon show. Hartford voisi olla kanssa potenttiaalinen vanhana NHL kaupunkina, mutta en jaksa uskoa sen toteutumiseen. Liian pieni markkina.

Joka tapauksessa jos uusia joukkueita otetaan, niin ensimmäisen kerran pelataan uusissa kaupungeissa vasta kaudella 2017 - 2018 ja tämäkin aikaisintaan.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Radio Helsinki - Yhteisöllisyyden pelastusrengas?

Kuuntelen radiota, todennäköisesti sen verran, kuin keskiverto espoolainen eli sen mitä radio ehtii olla auki työmatkan aikana kumpaankin suuntaan. Minulla on kaksi kanavaa joita normaalisti kuuntelen, Radio Nostalgia kun kerran pidän klassisesta rockista ja niitä hetkiä varten kun Nostalgia on liian setä- / tätimäinen, vaihdan Radio Helsingin taajuudelle. Se kun muuttuu liian teiniksi, vaihdan taas takaisin. Yksinkertaista.

Kumpikin radiokanava on mielestäni erittäin hyviä, mutta aivan erilaisista syistä. Siinä missä Radio Nostalgia on rehellisen kaupallinen, eikä häpeile soittaa urpojakaan mainoksia, on Radio Helsinki vain hyvä radiokanava. Tarkoitan tällä erotuksella sitä, että Radio Nostalgialla ei ole moraalista identiteettikriisiä. Kaupallinen radio on kaupallinen radio ja siihen kuuluvat mainokset, niitä urpoja mainoksia myöten. Radio Helsinki on kuitenkin idealisti, jonka tarkoituksena on vain olla hyvä radiokanava.

Kirjoitan tätä puhtaasti kuuntelijana, sillä minulla ei ole kummastakaan mitään tarkempaa tietoa, enkä ole sitä viitsinyt edes etsiä. Voin siis olla täysin väärässä, mutta Radio Helsinkiä kuunnellessa on huomionarvoista mainosten olemattomuus. Niitä toki on, mutta ne ovat useimmiten herttaisen kotikutoisia tai nurkkakuntaisia. Näen sieluni silmin Radio Helsingin myyntimiehen, joka kertoo lähilounaspaikkansa omistajalle, että "hei, meistä olis tosi kliffaa tehdä teistä radiomainos". Toimiihan se tietysti noinkin, mutta kovin vakuuttavalta se ei kuulosta.

Noh.. Arvata saattaa, että Radio Helsinki on heikossa taloudellisessa hapessa. Sääli, sillä aidosti pidän siitä kanavasta ja kuuntelen sitä mielelläni. Onnekseni kanavan omistajat ovat havahtuneet myös todellisuuten, sillä kanava kertoo pitäneensä aiheesta kriisipalaverin. Ratkaisu on tantantaa: "180 asteen käännös asenteellisesti ja kassavirrallisesti". Ihan kliffaa, mutta että pelastava enkeli on kuulija, joka hyväntahtoisesti ostaa osakkeen 150 eurolla.

Tämä hyvä, sillä osakemyynnillä on katettu velat. Mahdollisena uutena omistajana (ei muuten toteudu) olisin hemmetin paljon kiinnostuneeni yrityksen kassavirrasta. Mitä siellä myyntiosastolla tapahtuu ja saadaanko eetteriin myös niitä urpoja mainoksia. Siis niitä joilla ihan oikeasti maksetaan ihmisten palkat ja investoidaan tulevaan. Vai onko suunnitelmana käydä (uusien) omistajien taskulla myös tulevaisuudessa?

Minullahan ei ole kokonaiskuvaa tilanteesta ja suunnitelmia voi olla myös sellaisia joita en vain yksinkertaisesti ymmärrä. Toivottavasti niitä kuitenkin on, sillä olisi sääli joutua kuuntelemaan vain yhtä radiokanavaa.