Helsingin kevät on harmaan hiekan värinen, mutta eloisa ja parhaimmillaan kovin lämmin ja viehättävä. Kaikki harmaus kertaantuu ikkunoiden heijastuksista ja katukivien värittömyydestä, tuntuu kun kaikki väri on kadonnut. Ainoat silmänilot ovat pari viehättäviä nuoren neidon sääriä, joita vilistää vastaan kasvavalla frekrenssillä. Kevät on hieno asia.
Tukholman asukit pyörivät jaloissa ja esittävät olevansa, vaikka oikeasti vain esittävät. Pintaa ilman tekstuuria. Sisältö on kadonnut koska muotoa ei ole sitä rajoittamassa. Suokoon se heille anteeksi, sillä on kevät ja ilonlähteet ovat vielä harvassa.
Wanha Kauppahalli on erilainen paikka kuin Hakaniemen Kauppahalli, siellä keskitytään tunnelmaan kun sillan toisella puolella pureudutaan konkretiaan. Sitä löytyy tietysti Etelärannastakin, mutta mittasuhde on erilainen. Kotimaisen kaviaarin kilohinta on tänään 2700 euroa, mutta kampelaa ei saanut savustettuna. Ajatuksia se kuitenkin herätti ja muistikuvan aamulla koetuista pohjaverkoista ja savustuspönttökuuman kampelan tuoksusta. Unohtamatta tietenkään sitä ainoaa silakkaa.
Onko kauden jäätelökausi avattu jos syö tötterön kauppakeskuksen sisällä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti