Jännittävä tilanne jenkkien sisäpolitiikassa. Republikaanit ilmeisesti ovat ihan oikeasti hieman sekaisin ja käyvät nyt sisäistä valtataistelua. Kirjoitin joskus 2010 Teekutsuliikkeestä, joka oli nousemassa merkittäväksi tekijäksi Republikaanisen sisäisellä kartalla. Noh.. olemme seuranneet liikkeen vaikutusvallan kasvua ja sitä, miten se on ollut ajamassa lähes koko länsimaista maailmaa kriisin, kieltäessään Amerikkaa ottamasta lisää velkaa.
Hauska ja jännä tilanne. Mitä siitä seuraa kun toinen valtapuolue, kahden puolueen järjestelmässä, alkaa hajota useampaan pienempään nurkkakuntaan? Onko näin, että Demokraattinen puolue saa pysyvän ylivallan jos Teekutsuliikkeen kannattajat eivät suostu äänestämään valtapuolueen ehdokasta? Tai onko libertaarisen siiven edustajilla mahdollisuuksia omaan presidenttikampanjaan? Olen sivusta ymmärtänyt, että Rand Paul ainakin alustavasti on havittelemassa ehdokkuutta itselleen.
Kun niin patrioottisessa maassa kuin Amerikan Yhdysvallat, aletaan kisaamaan isänmaallisuuden määrästä, saattaa kisasta tulla todella inhottava. Siltä tuo ainakin vaikuttaa ja kuulostaa. Ääriliikkeet ovat aina sokeita omille heikkouksilleen ja tulevat eristämään itsensä kaikista muista. Mietityttää vain, että onko heillä riittävästi kriittistä massaa, että liikkeen suosio ryhtyy ruokkimaan itseään. Tähän en oikein jaksa uskoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti