Olen myöntänyt itselleni etten enää ole niin nuori kuin kuvittelen olevani, vaikka pidän kyllä tukevasti kiinni nuoren ihmisen ennakkoluulottomuudesta. Yritän ainakin. Ajan hammas tosin todennöisesti tiukentaa otettaan myös siitä, sillä en usein vain viitsi kiinnostua.
Aika on vaikea käsite ihmiselle. Elämä muuttuu salaman nopeasti vaikka itse yrittäisi kuinka pysyä paikoillaan. Muutos on kuitenkin pysyvää, joten siksi sen ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Muutoksen nopeus on kuitenkin jotain sellaista mitä monen on vaikea käsitellä ja toisinaan edes huomata.
Oma ikäpolveni on sitä, joka on kasvanut täysin analogisessa yhteiskunnassa ja siirtynyt digitaaliseen vasta aikuisuuden kynnyksellä. Minun ollessa nuori, oli vielä selkeät kaksi leiriä; länsi ja itä, jotka kisasivat keskenään maailman hallinnasta. Ajattelu oli helppoa kun liikkuvia voimia oli vain kaksi.
Digitalisointi on tuonut mukanaan nopeuden ja ihmisten erilaiset mielipiteet. Voimatasapainoa on mahdoton saavuttaa kun muutos on nopeaa ja niin poukkoilevaa. Muutoksen ollessa jatkuvaa on jatkuvaa myös muutosvastarinta, tahdo takertua johonkin pysyvään. Ajatukseen siitä, että ennen kaikki olivat paremmin. Ihmismieli tekee siinä helpon tepposen, mutta ei sille mitään mahda.
Miltä maailma mahtaa vaikuttaa niiden ihmisten silmin, jotka takertuvat johtajiin, jotka lupaavat pysyvyyttä ja menneitä mahtiaikoja?
Suomessa suuri osa poliittisista puolueista tuntuu takertuvan johonkin pysyvään, joka valitettavasti on mennyt aika. Elämä ilman muun värisiä tai uskoisia ihmisiä. Amerikassa toisen puolueen ehdokkaan taisteluhuuto ja samalla rukous menneisyyteen. Please, make us great again!
Muutos on pysyvää, eikä sitä voi pysäyttää. Sen vauhtia voi väliaikaisesti hidastaa, mutta muutoksen määrä on kaiketi vakio. En tiedä. Voiko muutosta kuitenkin ohjata? Todennäköisesti, mutta kun olemme ottamassa ensimmäisiä askelia globaalissa yhteiskunnassa, niin kuvittelisin ohjaamisen muuttuvan yhä vain vaikeammaksi.
Ainut mihin voi lopulta varmasti vaikuttaa, on oma reagointinsa siihen muutokseen. Kuinka on valmis muuttamaan omaa elämäänsä, jotta kykenee silti säilyttämään oman olemuksensa. Sen osan itsessään johon kaikki rakentuu. Tuskinpa se helppoa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti