Olen joskus kirjoittanut itselleni yhteenvetoa kuluneesta vuodesta, mutta luopunut tavasta jo aikaa sitten. Ehkä tapahtuma köyhyyden takia tai muuten vain, kiinnostuksen loputtua. Enkä usko, että kiinnostus riittää tälläkään kertaa mihinkään suureellisempaan. Kerrottakoon vain, että tätä vuotta on värittänyt vahvasti taloudessa räjähtänyt pommi ja sen mukanaan tuomat tapahtumat.
Tuosta päästiin aasin siltaa käyttäen kirjoitukseni aiheeseen. Olen ihastunut sijoittamiseen ja tämän vuoden aikana pistin taas pitkästä aikaa vaihteen silmään sillä rintamalla. Muokkasin itselleni sijoitusstrategian alkuvuoden puolella ja olen toiminut sen viitoittamana siitä lähtien. Kirjoitin ensiksi "sen puitteissa", mutta se ei pidä täysin paikkaansa. Alkuperäinen ajatus oli, että minulla olisi myös fyysista kultaa, ydinsodan varalta, mutta sitä en ole vieläkään tullut hankkineeksi. Enkä myöskään ole päässyt samanlaiseen aikataulutukseen kuin halusin, mutta sillekään ei mahda mitään. Perusajatus on kuitenkin se, että olen saanut säästöni hajautettua ja tuottamaan, osa defensiivisesti ja osa agressiivisemmin.
Suurin ero alkuperäiseen ajatukseeni, kullan puuttumisen ohella, on defenssiivisen ja agressiivisen sijoittamisen osuus omassa salkussani. Käytännössä se tarkoittaa, että osakkeet ovat yliedustettuina, kiinteiden korkotulojen kustannuksella. Tätä voidaan kuitenkin perustella yleisellä talousilmapiirillä. Matala korkotaso on houkutellut sijoittamaan toipuville osakemarkkinoille.
Jänistin pitkin kevättä ja uskalsin sijoittaa osakkeisiin vasta kesän lopulla, heinäkuun viimeisillä puoliskolla. Siinä vaiheessa uskoin, että osakemarkkinoiden nousu on pysyvää, eikä uutta romahdusta ollut välittömässä näköpiirissä. Olin harkinnut asiaa jo pidempään ja päätynyt turvallisiksi kokemiini yrityksiin, Fiskarsiin, Fortumiin ja Sampoon. Kaikille oli yhteistä, myös perinteisesti vahva osinkotuotto. Ajatuksena kun on sijoittaa osingot uudestaan markkinoille.
Puolen vuoden aikana olen hankkinut lisää Fiskarsia ja Fortumia, joista Fiskars oli ajoitettu oikein nousevaan kurssiin. Sen sijaan Fortumin osalta tein typerästi, ostin sitä lisää koko syksyn pahimpaan kurssihuippuun, eikä siitä toipuminen ole vieläkään kunnolla tapahtunut. Typerä tikki, mutta minkäs teet. Sammon osuutta en ole vahvistanut, mutta se on listallani seuraavana. Tietenkään kurssi ei ole enää sitä, mitä se oli kesällä, mutta todennäköisesti kolmen vuoden tähtäimellä edelleen edullinen.
Joulukuussa tapahtunut Talvivaaran kaivososakeyhtiön osakkeiden osto tapahtui sillä pääomalla, jonka olin suunnitellut käyttäväni Sampoon. Itse asiassa koko yhtiö on ristiriidassa muiden omistuksieni kanssa, se ei maksa osinkoa ja on täysin uusi, vastaperustettu yritys. En vieläkään osaa sanoa, onko se vuoden 2009 typerin sijoitus vai neljän vuoden strategian hienoin oivallus. Toivon tietysti jälkimmäistä, mutta epävarmuus on olemassa, vaikka olen selvittänyt perusteitani jo
aikaisemmin.
Ensimmäisten kuuden kuukauden jälkeen olen kuitenkin mielestäni hyvissä asemissa. Ilman Fortumin kanssa tekemääni töppäystä, olisin todella vahvoilla, mutta se mukaan luettuna vain hyvissä asemissa. Talvivaara on edelleen kysymysmerkki, mutta toisaalta se on ollut salkussani vasta alle kuukauden. Sen osalta voidaan odottaa jotain realismia vasta ensi vuoden keväällä, jos silloinkaan.
Mihin sijoittaisin ensi vuonna? Vahvistaisin osuuksiani kaikissa yhtiöissäni ja ottaisin siihen sivuun ehkä yksi tai kaksi uutta osaketta. Mahdollisesti jotain näistä: Neste Oil, Oriola KD, Orion, Rapala, Rautaruukki, Sanoma ja Stockmann. Tai ehkä Ruotsin puolelta Handelsbankenia ja Securitasta, mutta mistä sitä tietää.
