sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kun koko maailma on vain kasa työkaluja

House of Cards puhuttelee minua. Se on tehty tavattoman suurella ammattitaidolla, enkä voi kertoa minkä verran arvostan Kevin Spaceyn roolisuoritusta, jonka varaan koko sarja on rakennettu. Mies kantaa harteillaan koko maailmaa.

Francis Underwood on ensimmäisten jaksojen perusteella huippuunsa viety pragmaatikko. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki ovat sallittuja keinoja, silti kaverin sisälle näyttää mahtuvan tunteita. Niin aitoja kuin ne nyt tv-sarjan hahmolla voi olettaa olevan. Maailma on hänen työkalunsa.

Sarja tuo mieleeni tyynen lammikon pinnan, joka peittää alleen pimeän ja upottavan pohjan. Sellaisen johon uppoaa ikuisiksi ajoiksi. Jännittävä kokemus.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Ideologia ja raha, ne perinteiset pahat

Minua harmittaa tällä hetkellä etten ihan täysin ymmärrä mitä maailmalla on tapahtumassa ja mihin tämän hetken kriisit ovat johtamassa. Meillä on ideologisia kriisejä (Boko Harman Nigeriassa, ISIS Irakissa, Israelin ja Palestiinan konflikti) perinteisiä  talouteen (tavalla tai toisella) perustuvia kriisejä Ukrainassa, Etelä-Kiinan merellä ja Etelä-Kaukasian kiista Armenian ja Azerbaidžanin välillä.

En minä väitä, että ne ovat suoraan toisiinsa sidoksissa, mutta jotain yhtäläisyyksiä niissä on. Ideologia ja raha, ne perinteiset pahat nyt ainakin.

Mikä on Kiinan rooli ja sen tulevaisuus? Kiina tekee ensimmäistä kertaa vuosikausiin aktiivista ulkopolitiikkaa Etelä-Kiinanmerellä, missä sikäläiset laivastot ovat törmäilleet ja kaikin keinoin näyttäneet toisilleen keskisormea. Siellä suojataan energiareservejä, mutta myös laivaliikennettä. Joskin laivaliikenne tuskin olisi yksinään liikkeelle paneva voima.

Mikäli Venäjän, Ukrainan ja EU:n kriisi todella eskaloituu tasolle, jossa energialla ruvetaan käymään sotaa on Venäjä pinteessä. Ruokaa ja elintarvikkeita voidaan kierrättää muiden maiden kautta (Valko-Venäjä), mutta energian siirtokapasiteettia ei yksinkertaisesti vielä ole. Sitä ollaan rakentamassa Kiinan ja Venäjän välille, mutta se ei toteudu vielä ainakaan viiteen vuoteen. Kaasuputkea kun ei vielä ole, mutta uskoisin Gaspromin kavereiden rakentavan sitä kohtuullisen nopealla vauhdilla.

Kiina turvaa itsellensä energiavaihtoehtoja. Vieläpä sillä periaatteella, että ostetaan ensiksi naapureiden varannot tyhjiksi, eikä omiin kosketa vielä ollenkaan. Wikipedian mukaan Kiinalla on hallussaan 15 % maailman hyödynnettävistä liuskekaasuvarannoista.

Ideologisia sotia on taas vaikeampi ymmärtää. Miten uskoa voi mitata? En tiedä.. enkä ole kovin innoissani sitä edes selvittämään. Mitä uskonsota sitten taistelijoilleen tarjoaa? Mielenrauhaa kaiketi. Toki kyllä se tuo parhaimmillaan myös maallista hyvää. Oma armeija, omat orjat ja enemmän rahaa kuin naapureilla, aika lailla ihmiskehityksen liikkeelle panevia voimia kaikki. Kerro minulle valtio joka ei jossain kehityksensä vaiheessa ole perustunut tuohon kovaan kolmikkoon.

Valitettavasti radikaali islam on tällä hetkellä se voima, joka tuntuu tarjoavat kannattajilleen parhaan mahdollisuuden oman yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen. Länsimainen versio on toki verettömämpi, mutta siinä kilpailu on kovempi ja se tarvitsee enemmän rahaa.

maanantai 11. elokuuta 2014

Pipeline Tycoon Rich Kinder Forges $70B Mega-Deal. Why Now?

Otsikko on lainattu Forbesin Christopher Helmanilta, joka kertoo mainiossa artikkelissaan, mitä Kinder Morgan Inc (KMI) on päättänyt tehdä.

Ostin pikkuruisen osuuden KMI:sta jokin aika sitten ja siksi tämä on minulle läheinen uutinen. KMI on ollut suhteellisen monimutkainen yritysrypäs, joka on omistanut eri yritystensä kautta noin 82,000 mailia öljy- ja kaasuputkia Pohjois-Amerikassa, noin 180 terminaalia ja jonkin verran öljyä (+50,000 barrelia / päivä). Omistusrakenne on ollut monimutkainen ja se on hankaloittanyt yrityksen todellisen arvon määrittelemistä, mikä on nostanut sijoituksen riskitasoa.

Yhdistyminen yhdeksi yhtiöksi tekee yrityksen arvioinnista yksinkertaisempaa ja siten tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös yrityksen arvostuksen kasvuun. Tämä on toki hienoa, mutta minua lämmittää eristyisesti ilmoitus, jossa kerrotaan ensi vuoden osingoista. Yhtiö ilmoittaa, että vuotuinen osinko nousee 16 % kuluvan vuoden osingosta (USD 1,68 - > 2,00). Lisäksi New York Times kertoo, että KMI odottaa pystyvänsä kasvattamaan osinkoa vuosittain noin 10 % aina vuoteen 2020 saakka.

Minulla on nyt kolme jenkkiyhtiötä, Pepsi, Philip Morris International ja Kinder Morgan Inc. Tarkoitus on lisätä näitä vielä ainakin muutamalla yhtiöllä ja toimialalla, mutta mitään tarkempaa en tässä osaa sanoa.

Siltä varalta, että jollekin tämä pitää rautalangasta vääntää. Minä en ole sijoitusalan ammattilainen, olen täysin tuntematon ihminen Internetin syövereissä, joka ei jaa minkäänlaisia sijoitussuosituksia. Älä ole hölmö ja ota sijoitusneuvoja tältä blogilta.

**
J.K. KMI liikkuu tätä kirjoittaessani noin USD 40,00 / osake, joka on 10% korkeampi hinta kuin vielä perjantaina. Markkinat pitivät tästä liikkeestä.