Minun kappaleeni

Historia on minulle hyvin tärkeä asia, pidän siitä kuinka pystyn ymmärtämään ja oppimaan asioita jotka ovat muokanneet ihmiskunnan kehitystä. Kuinka moni tulee ajatelleeksi, että suuri osa meidänkin lakikulttuurista rakentuu antiikin Rooman perustalle. Tietysti taustalla on muutakin, mutta Rooma, Ceasar ja senaatti löytyvät jos pintaa kaivetaan.

Englantilainen historioitsija Adrian Goldsworthy on tämän hetken parhaimpia Rooman tuntijoita ja olen nauttinut hänen kirjoistaan useampaan otteeseen. Hänen uusin kirjansa pureutuu Rooman valtakunnan tuhoon, nimensä mukaisesti ja on suomennettu sopivasti joulumarkkinoille. Itse asiassa kustantajan ajoitus on naurettavan selvä, mutta minkäs sille mahtaa. Enkä minä itse asiassa sitä edes kritisoi, käytin sitä jopa hyväkseni.

Goldsworthy vieraili Suomessa viime viikolla ja käytin tilanteen hyväkseni. Torstaiksi oli kirjakauppaan järjestetty reilu puolen tunnin keskustelutilaisuus, jossa käsiteltiin uusinta kirjaa (Rooman valtakunnan tuho) kohtuullisen pintapuolisesti. Ei kait sitä enempää voi edes vaatia, mutta mikä minusta oli hauskinta, oli keskustelun jälkeinen nimikirjoitusten jako.

Olin oikeasti aika täpinöissäni saadessani omistuskirjoituksen kirjailijalta. Hämmästyin itsekin, mutta se oli hauskaa. Kirjasta tuli jollakin tavalla todellisempi ja enemmän minun omaisuuttani. Sen tekijä on tunnustanut omistussuhteeni tähän kappaleeseen. Hyvä niin. Huvittavaa toki on, etten minä saa selvää mitä siihen on kirjoitettu. Oman tulkintansa voi jättää kommenttien puolelle, jos tekstin osaa tulkita.