Yhdessä hallitukseen.

Sanokaa mitä sanotte, mutta minä olen kohtuullisen varma, että Perussuomalaiset ovat seuraavassa hallituksessa. Minulle tulee mieleen, että koko hallituskyselykohu on kahden puheenjohtajan välinen diili.

Perussuomalaiselle perusäänestäjälle pitää osoittaa, että se perussuomalaisten peruslinja ei sellaisenaan vedä tai riitä hallitukseen. Nyt sitä pöllytetään koko valtakunnan median toimesta ja peruspersu säikähtää hallituspaikan menevän taas ohi suun. Astuvat yhdessä pari askelta taaksepäin, tekevät poliittisen käännöksen.

Keskusta lupaa heille jotain muuta ja Perussuomalaiset perääntyy tahdikkaasti. Yhdessä hallitukseen.

NHL Playoffs - round 2

St. Louisin kiekkopyhätössä soi blues (hah), sillä Blues ei tälläkään kertaa pärjännyt NHL:n playoffs otteluissa. Tylysti tappio heti ensimmäisellä kierroksella, eikä siinä auttanut Olli eikä Vladimir Tarasenko. Eipä sillä, että minulla olisi todellista kiinnostusta kyseisen joukkueen edesottamuksiin.
Anaheim Ducks vs Calgary Flames:

• Ehdottomasti Calgary Flames, vaikka todennäköisesti Ducks on kokeneempi, kovempi ja nälkäisempi.

Minnesota Wild vs Chicago Blackhawks:

• Tekisi mieli sanoa Minnesota, mutta taidan kallistua Blackhawksien puoleen. Kaupungissa osataan taas voittaa ja se merkkaa paljon. Varsinkin kun Wild on hävinnyt pari edellistä Playoff sarjaa juuri Chicagon suurille pojille.

Montréal Canadiens vs Tamba Bay Lightning:

• Hyvä maalivahti vie pudotuspeleissä pitkälle ja Carey Price on voittava maalivahti. Sydän sanoo Montréal, mutta ehkä Tamba Bay pystyy tekemään enemmän maaleja.

New York Rangers vs Washington Capitals:

• Todennäköisesti kiinnostavin ottelupari koko pleikkareissa. Katsoin Road to Winter Classic matsiin ja opin kiinnittämään enemmän huomiota Capitalseihin. Joukkue vaikuttaa tasaisen kovalta, mutta Rangers on kova. Rangers voittoon.

Unelmafinaali: Calgary vs Montréal ja voitto Flamesille seitsemännessä pelissä.

Tulokset ja ennakointia tulevasta

Nyt kun äänet on laskettu ensimmäisen kerran on voittajia tällä kertaa vain kaksi: Keskusta ja Vihreät.

Keskustan menestys oli ennakoitua ja olin itsekin veikannut heidät suurimmaksi puolueeksi. Olen ehkä aavistuksen yllättynyt, ettei voittomarginaali ollut tuota suurempi. Pääministeripuolue siitäkin huolimatta, ettei citykeskustalaisia ole vieläkään oikeasti olemassa.

Vihreät nauttivat ilmeisesti suurinta edustajamäärää kautta koko historiansa, joten voin helposti kuvitella sen onnen tunteen, jota Fredrikinkadulla tunnetaan. Epäilen hieman onko heistä samaan hallitukseen Keskustan kanssa, mutta sitä tuskin tietää kovin moni muukaan. Halua sinne kuitenkin tuntuu Niinistöllä olevan.

RKP oli tasaisen vahva. Ihmettelen kuitenkin sitä, että Carl Haglundin positiivisesta esiintymisestä huolimatta kannatus kavoi vain 0,6 prosenttiyksikköä. Tätä varmasti ihmetellään myös Simonkadulla. Varmasti hallituskelpoinen puolue, mutta mikä on suhde Perussuomalaisten kanssa. Riittääkö kummallakin avointa mieltä toisiaan kohtaan? Todennäköisesti jos hallituspaikka on siitä kiinni.

Kristillisdemokraatit menettivät kokonaisuudessaan 13,431 ääntä, mutta säilyttivät silti edustajamäärän samana kuin edelliselläkin kerralla. Eduskunnan pienin puolue jos Ahvenanmaata ei lasketa mukaan. Taipuu kyllä hallitukseen ja saattaa hyvinkin löytää yhteisiä arvoja niin Keskustan, Perussuomalaisten kuin Kokoomuksenkin kanssa.

Suomalaisessa politiikassa voitot ja tappiot ovat pieniä, mutta silti selviä. Vasemmistoliitto hävisi kaksi paikkaa ja lunasti eduskunnan kolmanneksi pienimmän puolueen aseman. Ei asiaa hallitukseen.

Perussuomalaiset hävisivät, mutta hävisivät vähemmän kuin muut. Itse asiassa onnistuivat nousemaan eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja markkinoivat tulosta jatkojytkynä. Politiikan taitoa se tuokin tietysti on, mutta paikat on jaettu ja niitä on Espoon miehellä toiseksi eniten. Varma hallituspuolue. Sijoitus oli se mitä minä sille viime viikolla veikkasin.

Kokoomus oli myös puolue, joka osasi asettua sille paikalle mihin sen ennakolta asetin. Tulos on kuitenkin parempi mitä osasin heille odottaa. Kuvittelin, että ero demareihin olisi ollut pienempi, mutta ehkä parempi näin. Uskoisin, että lähtevät kyllä mielellään hallituksen kolmanneksi pyöräksi tukemaan Keskustaa.

SDP oli sitten se joka sai maijan käteensä, eniten paikkamenetyksiä ja melkoinen itsetutkiskelun paikka. Rinne ei pystynyt lopettamaan kannatuksen vuotoa Perussuomalaisiin ja samaan aikaan hän menetti Urpilaisen lanseeraamat citydemarit. Jutta näki todennäköisesti aivan liian varhain mikä on demareiden ongelma, mutta ei osannut kääntää sitä voitokseen. Tässä kävin vähän niin, että vene karkasi alta, juuri sillä hetkellä kun kippari oli astumassa laiturilta kannelle. Oppositioon miettimään mitä sitä oikeastaan pitäisi tehdä.

Poliittisen tähtikartan tulkintaa

Kohta on äänestyssunnuntai ja kansa pääsee taas osoittamaan tahtonsa. Haluaako se lisää velkaa, vähemmän velkaa, NATO jäsenyyttä, pienempää autoveroa vai jotain muuta. Suuri osa tahtoo lopettaa valtion velkaantumisen joka on omastakin mielestäni järkevä ajatus. Eihän tuo vielä ole hälyttävän suuri, mutta kuten vanha kansa tietää. Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Varsinkin kun nykyinen matala korkotaso on suhteellisen keinotekoisesti ylläpidetty ja vähintäänkin väliaikainen tilanne.

Ajatuksena oli kuitenkin spekuloida vaalien tuloksella. Kuka voittaa ja minkä verran. Ohessa on YLE:n sivuilta lainattu puolueiden kannatuskaavio. Tasaista on. On kuitenkin selvää, että Keskusta tulee voittamaan vaalit. Ainut este sille on Sipilän uskottavuuden täydellinen katoaminen, eikä sellaista skandaalia ole tulossa. Niin tylsä mies ei voi olla niin ryvettynyt.


Kiinnostavinta on kuitenkin K-P-S linjalla, jossa kaikki kisaavat toiseksi suurimmasta hunajamaljasta.

En muista oliko se Unto Hämäläinen, vai joku muu viisaan oloinen politiikan kommentoija, joka kertoi, että näin lähellä maaliviivaa ainoastaan trendi on merkittävä tekijä. Olen asiasta kohtuullisen paljon samaa mieltä ja siksi uskallan sanoa, että kolme suurinta puoluetta ovat järjestyksessä Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus.

Demareitten kannatus kääntyi laskuun vuoden alussa, eikä sen kääntäminen onnistu enää yhdessä pitkässä viikonlopussa. SDP:n ongelma on todennäköisesti ollut liian suuri kunnianhimo. Sivusta seuraajalle, puolue on edelleen omasta mielestään koko kansan puolue ja siksi kampanjoinnista on puuttunut fokus. Kun koko kansa yritetään puristaa omaa rintaa vasten, ei siitä osaa nauttia oikein kukaan.

Kokoomus on yrittänyt sitä samaa suuren puolueen strategiaa, mutta on kuitenkin osannut tulkinnut tähtien asennon oikein. Siellä lopulta tajuttiin, että tällä hetkellä kokoomuslaisen ainoa ystävä on toinen kokoomuslainen. Viestiä terävöitettiin ja ryhdyttiin puhumaan ainoastaan omalle perusjoukolle. Kokoomus luki peliä paremmin kuin demarit ja ryhtyi minimoimaan tappioita hetkellä kun demarit luottivat vielä korttipakkaan. Sijoituksena kolmas sija pienellä marginaalilla demareihin.

Perussuomalaiset tulevat olemaan vaalien suurin voittaja. He puhuvat tällä hetkellä sitä kieltä joka puree sekä SDP:n että Keskustan kannattajiin. Autovero on käsittämättömän suuri asia miehelle, jonka ainoa tunne vapaudesta, tulee siitä kun omalla autolla saa ajaa hieman nopeusrajoitusta kovempaa. Kahdeksan miestä kymmenestä olisi heti valmis vaihtamaan autonsa kuusi vuotta nuorempaan jos se vain olisi taloudellisesti mahdollista (ja niille kahdelle muulle se oli mahdollista jo aikaisemmin). Sitä paitsi, uskon edelleen Perussuomalaisten piilokannatukseen joka ei näy mielipidekyselyissä. Toinen sija reilun prosentin erolla kokkareihin.

Keskusta, suuri ja vihreä. Puolue joka tulee täräyttämään tavalla, jota ei etelän pellet osaa vielä edes kuvitella. Vanhanen, Pekkarinen, Väyrynen, Kiviniemi, Jäätteenmäki, Rehn, Kääriäinen ja monta muuta menneisyyden poliittista jättiläistä, jotka ovat yhä edelleen poliittisesti viriilejä. Keskusta alkoi menettää kannatustaan viime vuoden lopulla ja on siitä lähtien taistellut oman kannatuksensa ylläpitämisestä. Tämä on tarkoittanut, että Sipilä on omalla persoonallaan kannatellut koko puolueen suosiota, eikä siihen ole todellisia mielipiteitä tarvinnut sanoa. Omasta mielestäni Keskusta on päästetty aina liian helpolla, mutta ymmärtäähän sen, ettei lehdistö halua heti ensitöikseen suututtaa seuraavan vaalikauden kiistatonta kuningasta.

Keskusta on kukkulan kingi hieman yli 23 % kannatuksella.

Pienempiä voittajia on todennäköisesti ainoastaan yksi. Juniorisankari (koska on nuorin) Carl Haglund on osoittanut olevansa mies, joka uskaltaa nousta suurten ikäluokkien venäjänpelkoa vastaan ja sanoa kuten asia on. Suomi, muiden Pohjoismaiden ohessa kokee tarpeelliseksi tiivistää puolustusta Venäjän agressiivisen ulkopolitiikan edessä. Se ei voi olla alakerran asukkaan vika jos yläkerran bileitä joudutaan poliisin toimesta hiljentämään. Sanokaa mitä sanotte, mutta RKP on taas seuraavassa hallituksessa yhtenä harvoista puolueista, joka on nostanut kannatustaan.

Vallasta, demokratiasta ja viemäröinnistä

Suomessa äänestetään ja kansa hakee päättäjiä joukostaan, mikä on tietysti hieno ja kaunis asia. Ihmettelen vain kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat nykyisiin päättäjiinsä, sillä yhtään uutta puoluetta ei ole perustettu tai ne eivät ainakaan pidä ääntä itsestään.

Mielestäni tämä olisi ollut kultainen tilaisuus takoa poliittista karttaa ja hakea siihen jonkin uusi lähetymiskulma. Ajatuksella ettei vanhoilla palikoilla voi rakentaa uutta Suomea. Sen sijaan tulemme äänestämään päättäjiksi samat kaverit kuin ne jotka ovat olleet johdossa siitä lähtien kun tämä sekasotku saatiin aikaiseksi. Toki voi sanoa, että Keskusta on "uusi" vaihtoehto, mutta samat vanhat naamat siellä on heti Sipilän selän takana kärkkymässä.

Henkilökohtaisesti olen kyllästynyt siihen tarinointiin millä suomalaisia kosiskellaan. Puolueet "uskovat, pyrkivät, toivovat ja hakevat" parempaa Suomea. Olisin äänestäjänä ja veronmaksajana mieluummin kuunnellut konkretiaa siitä miten lainsäädäntö tulee muuttumaan jos heidät valitaan virkaan. Noh.. ehkä ajattelen liikaa, enkä vain tyydy antamaan avointa valtakirjaa elämästäni päättämiseen.



Miten kasnasta tulee tyhmä? Uskon vahvasti, että yksilöt ovat enimmäkseen fiksuja, rationaalisia ihmisiä. Siitä huolimatta kansasta tulee jotenkin vähän vajaa. Onko kansa liian abstrakti käsite etteivät yksilöt pysty ymmärtämään päätöksiensä vaikutusta siinä? Oliko se Churchill kun puhui kolmen tuuman viemäriputkesta. Sen verran ihmismieli pystyy omaksumaan, mutta kaikki muu valuu iloisesti ohi ja ylitse.

NHL Playoffs - Toivottavasti joku hauska voittaa

NHL pleikkarit ovat sitten seuraavaksi edessä, joskaan en minä niitä sen kummemmin meinaa seurata. Katson tulokset YLE:n legendaariselta teksti-TV:n sivulta 235 ja vilkaisen satunnaisesti jotain nettisivua. Nyt vilkaisin NHL.com sivua, josta löytyi pleikkarijoukkueet ja NHL Bracket Challenge. Leikkimielinen kaavio siitä, kuka mielestäsi on vahvoilla ja lopulta voittaa kisan.

Oma veikkaukseni on St. Luis Blues, joka voittaa finaaleissa Montreal Canadiensin. Onko minulla luottoa tuohon? Ei sitten ollenkaan. Olisin vain jotenkin tyytyväinen jos Olli Jokinen voittaisi sormuksen itselleen. Miehestä voi olla montaa mieltä, mutta on kaikesta huolimatta ainoa suomalainen pelaaja jonka kymmenen eri NHL joukkuetta on joukkueensa halunnut. Saavutus sekin.

Olen ennenkin kirjoittanut omista suosikkijoukkueista NHL:ssä ja siitä ettei niitä oikeastaan ole. Tai onhan noita joukkueita joita sympatisoin, mutta kyllä se Quepec Nordiques on edelleen joukkue josta pidän eniten. Miksi? Ei aavistustakaan.

Chicago oli kova kun siellä pelasi Jeremy Roenick, Chris Chelios ja Tony Amonte. Minun suosikkipelaajia vanhassa NHL 95:ssa.

Ottawa Senators oli joukkue josta pidin aikoinaan ihan vain joukkueena. Siellä ei ollut muistaakseni oikein ketään, jota olisin fanittanut, mutta joukkue jollain tavoin puhutteli minua. Ehkä pitäisi adoptoida se uudelleen omaksi suosikiksi.

Montreal ihan vain siksi koska se on Montreal.

Pittsburg Penguines on ehkä se joukkue jota olen fanittanut eniten. Tämä puhtaasti kahden pelaajan vuoksi, sillä Mario Lemieux ja Jaromir Jagr olivat todella kovia nimiä ja ovat tietysti edelleen. Lisätään siihen Sergei Zubov, Darius Kasparaitis ja Tom Barrasso. Mahtaakohan minulla olla edelleen näiden kavereiden lätkäkortit? Pitäisi joskus kaivaa esiin ja katsoa.

Noh.. Onhan Olli Jokinen pelaaja joka ansaitsisi Stanley Cup sormuksen, mutta on siellä muitakin. Oikeastaan toivon ihan yhtä paljon, että joku Kanadalainen joukkue voittaisi. Montreal on todennäköisesti vahvin(?), mutta Vancouver Canucks tai Ottawa Senators olisi jotain tosi hauskaa.

Vähän lisää Fordista

Tämä voisi periaatteessa olla pelkkä jälkikirjoitus edelliseen osinkokirjoitukseen, mutta olkoon kokonaan uusi kirjoitus. Ford Motor Company on julkaissut Q2:n osingon ja se on odotuksien mukainen USD 0,15 / osake. Tämä on 20% korotus vuodentakaiseen, joten on vaikea olla tyytymätön.



Osinko maksetaan kesäkuun ensimmäisenä, joten tänne pohjolaan se saadaan muutama päivä myöhässä. Rahana tuo on tietysti kovin pieni summa, mutta ajatuksena, että se on periaatteessa ilmaista rahaa se luonnollisesti houkuttelee.

 “F-Series really supported our best retail sales month, in nine years, for the month of March.  It’s retail sales were up 10 percent and this is really a refelection of how quickly they’re moving on dealer lots  at 18 days to turn in the month of March.”

“So Transit, along with Transit Connect and E-Series had just a spectacular month in terms of our commercial van sales.  Sales totaled 20,821 vehicles, that was a 42 percent increase and that March  represents our best March van sales,  for commercial vans going all the way back to1994.”

“And for the first quarter retail sales at Lincoln were up 10 percent. A lot of that is being driven from our new products, like the MKC which last month sold over 2000 vehicles and also the new Lincoln Navigator which was launched last fall, it had a 47 percent increase in March.”

Ilmeisesti Atlantin takana menee muutenkin kohtuullisen lujaa. Lupaa hyvää, mutta katsotaan nyt vielä rauhassa mitä tuolta tulee.