If I had to choose, I'd rather go out with Taylor Swift than Katy Perry. I'm currently in my tall blond girl phase and I might even end up as a single.
tiistai 16. helmikuuta 2016
sunnuntai 14. helmikuuta 2016
Ravintola Pegasus, Tallinn
Päiväristeilyt ovat yleensä ajatuksena aina hauskempia kuin ne todellisuudessa ovat. Laivat on rakennettu sillä silmällä, että ihmiset kulkevat ja kävelevät, joka on tälläiselle tarkkailijalle hieman hankala lähestymistapa. Mikäli onnistuu löytämään hyvän istuinpaikan, voi ihmisten virtaa katsella, ihmetellä ja saada hyvinkin aikansa kulumaan.
Hauskaa päiväristeilyissä on se, että ne ovat upea tapa päästä käymään ulkomailla, jossa on edelleen minulle hohtoa. Lisäksi Tallinna on sen verran erilainan kaupunki, että siellä aidosti tuntee olonsa toisenlaiseksi. Turistiksi tutussa paikassa.
Kävin lounaalla Ravintola Pegasuksessa, josta viisi huomiota:
Fried Baltic herrin fillets
- Asian style salad, chili-lemmon mayonaise, wakame seaweed, fresh cucumber, marinated onions, coriander, lamb salad
Chili-sitruuna majoneesi oli hyvin pehmeä ja lempeä, jossa olisi voinut olla hieman enemmänkin chilin tuntua. Samoin kurkun olisin ehkä leikannut hieman lyhyemmiksi paloiksi, mutta kokonaisuutena mainio.
Pääruuaksi tilasin kanaa ja kumppaniksi valkoviiniä.
Roasted chicken breast
- Apple-celeriac cream, creamy lemongrass sauce, cherry tomatoes, broad beans, marinated onions
Tästä minulle jäi mieleen kastikkeen määrä, joka todella vaati sen syvän lautasen, jossa ruoka tarjoiltiin. Kermainen sitruunaruohokastike oli hyvää, mutta antoi vaikutelman keittoannoksesta, joka oli koristeltu mainiolla kanafileellä. Omena-juuriselleri(?) vaahto kärsi kastikkeen määrästä ja osittain menetti koostumuksensa, joka toki voi olla myös tarkoitus. Makuina annos oli erittäin onnistunut ja tiedän syyllistyväni osoitteluun.
Viini ei minulle jäänyt mieleen, muuten kuin raikkaudellaan ja sopivalla hapokkuudellaan. Mainio viini.
Menisin paikkaan toisenkin kerran, mutta saattaa hyvinkin jäädä menemättä. Käyn liian harvoin Tallinnassa, jotta olisin valmis asettamaan itselleni vielä kantapaikkaa. Tosin jos paikkakunnalla asuisin, tämä olisi ehkä yksi.
Hauskaa päiväristeilyissä on se, että ne ovat upea tapa päästä käymään ulkomailla, jossa on edelleen minulle hohtoa. Lisäksi Tallinna on sen verran erilainan kaupunki, että siellä aidosti tuntee olonsa toisenlaiseksi. Turistiksi tutussa paikassa.
Kävin lounaalla Ravintola Pegasuksessa, josta viisi huomiota:
- Pyöreät ikkunat ja pyöreät oranssit lamput
- Herttainen tarjoilijatyttö
- Paikan suosio
- Korkea laatu
- Mainio
Tilasin alkuun silakoita, joita en ole syönyt ravintolassa varmasti koskaan. Ihmettelen hieman miksi en, sillä annos oli upea.
Fried Baltic herrin fillets
- Asian style salad, chili-lemmon mayonaise, wakame seaweed, fresh cucumber, marinated onions, coriander, lamb salad
Chili-sitruuna majoneesi oli hyvin pehmeä ja lempeä, jossa olisi voinut olla hieman enemmänkin chilin tuntua. Samoin kurkun olisin ehkä leikannut hieman lyhyemmiksi paloiksi, mutta kokonaisuutena mainio.
Pääruuaksi tilasin kanaa ja kumppaniksi valkoviiniä.
Roasted chicken breast
- Apple-celeriac cream, creamy lemongrass sauce, cherry tomatoes, broad beans, marinated onions
Tästä minulle jäi mieleen kastikkeen määrä, joka todella vaati sen syvän lautasen, jossa ruoka tarjoiltiin. Kermainen sitruunaruohokastike oli hyvää, mutta antoi vaikutelman keittoannoksesta, joka oli koristeltu mainiolla kanafileellä. Omena-juuriselleri(?) vaahto kärsi kastikkeen määrästä ja osittain menetti koostumuksensa, joka toki voi olla myös tarkoitus. Makuina annos oli erittäin onnistunut ja tiedän syyllistyväni osoitteluun.
Viini ei minulle jäänyt mieleen, muuten kuin raikkaudellaan ja sopivalla hapokkuudellaan. Mainio viini.
Menisin paikkaan toisenkin kerran, mutta saattaa hyvinkin jäädä menemättä. Käyn liian harvoin Tallinnassa, jotta olisin valmis asettamaan itselleni vielä kantapaikkaa. Tosin jos paikkakunnalla asuisin, tämä olisi ehkä yksi.
tiistai 9. helmikuuta 2016
Kylmä teräs ja ihmiskunnan kehitys
Pidän pistimistä. Kylmässä teräksessä on jotain mikä puhuttelee, vaikka en täysin tiedosta mistä se johtuu. Kaiketi kyseessä on se historia, sillä kylmä metalli on ollut ihmiskunnassa vallan ja voiman symboli jo tuhansia vuosia vuosia.
Ötzillä oli mukanaan kuparinen kirves, joka on luultavasti ensimmäinen metallista tehty kirves. Ei nyt tietenkään juuri se kyseinen, mutta pronssi on metallien sekoite kun kupari itsessään on puhdas alkuaine. On vaikea kuvitella mikä on ollut metallisen työkalun tuoma statusarvo, sillä meille se on ollut itsestään selvyys.
Pistimet.. nuo terävät nimensä mukaiset puhkomiseen tarkoitetut esineet. Itse asiassa ne taitavat olla nykypäivänä lähes täysin tarpeettomia esineitä ja edustavat joka tapauksessa tuhansien vuosien tradition päätöstä. Olemme itse asiassa sellaisessa ihmiskunnan kehitysvaiheessa, jossa keihäästä on tullut historiaa. Sitähän pistin lopulta on, keihään terä. Kivääri on pelkkä keihään varsi sillä hetkellä kun ammukset loppuvat, eikä sodankäynnissä tee mitään pelkällä puisella kepillä.
Katsoin viikonloppuna Avaraa Luontoa, jossa oli pätkä kahdesta simpanssista. Nuorempi ja häntä hieman vanhempi, joka teki jotain käsittämättömän älykästä. Hän katkaisi pienen puun, teroitti sen hampaillaan ja metsästi. Simpanssi tunnusteli puussa olevaa koloa ja kun tunsi toisen eläimen, iski tekemällään keihäällä. Todennäköisesti ihminen oppi keihään käytön aivan samalla tavalla ja kantoi keihästä mukanaan aina siitä päivästä lähtien.
Nyt ne päivät ovat päättyneet. Ihminen ei enää tarvitse keihästä.
Ötzillä oli mukanaan kuparinen kirves, joka on luultavasti ensimmäinen metallista tehty kirves. Ei nyt tietenkään juuri se kyseinen, mutta pronssi on metallien sekoite kun kupari itsessään on puhdas alkuaine. On vaikea kuvitella mikä on ollut metallisen työkalun tuoma statusarvo, sillä meille se on ollut itsestään selvyys.Pistimet.. nuo terävät nimensä mukaiset puhkomiseen tarkoitetut esineet. Itse asiassa ne taitavat olla nykypäivänä lähes täysin tarpeettomia esineitä ja edustavat joka tapauksessa tuhansien vuosien tradition päätöstä. Olemme itse asiassa sellaisessa ihmiskunnan kehitysvaiheessa, jossa keihäästä on tullut historiaa. Sitähän pistin lopulta on, keihään terä. Kivääri on pelkkä keihään varsi sillä hetkellä kun ammukset loppuvat, eikä sodankäynnissä tee mitään pelkällä puisella kepillä.
Katsoin viikonloppuna Avaraa Luontoa, jossa oli pätkä kahdesta simpanssista. Nuorempi ja häntä hieman vanhempi, joka teki jotain käsittämättömän älykästä. Hän katkaisi pienen puun, teroitti sen hampaillaan ja metsästi. Simpanssi tunnusteli puussa olevaa koloa ja kun tunsi toisen eläimen, iski tekemällään keihäällä. Todennäköisesti ihminen oppi keihään käytön aivan samalla tavalla ja kantoi keihästä mukanaan aina siitä päivästä lähtien.
Nyt ne päivät ovat päättyneet. Ihminen ei enää tarvitse keihästä.
maanantai 8. helmikuuta 2016
Esivaalit New Hampshiressa
Hieman yli 12 tuntia ja 30 minuuttia siihen kun äänestys New Hamshiressa alkaa ja kiinnostavinta on demokraattien puolella. Internet sukupolven parissa Bernie on herttainen vanha setä, jonka jokainen haluaisi sukulaisekseen. Hillary on se perheen ulkopuolinen täti, josta kukaan ei oikein pidä.
Vaikea sanoa kumpi on oikeassa ihan oikeasti, mutta on selvää, että Hillaryn suurin ongelma on Hillary itse. Hän ei ole lämmin ihminen ainakaan julkisuuskuvansa perusteella ja ihmisten on vaikea tuntea yhtenäisyyttä hänen kanssaan. Ilmeisesti hän tuntuu kaksinaamaiselta kun Bernie julistaa olevansa sanojensa mittainen mies. Demokraatteja puhuttelevat asiat ovat sellaisia joiden puolesta hän on taistellut jo kauan tai siis ilmeisesti on. En tiedä.
Mikäli New Hamshiressä ei tule totaalista yllätystä, on Clintonin asema tukala. Todennäköisesti kukaan hänen taustaryhmästään ei osannut reagoida tai edes ajatella, että Sanders olisi todellinen kilpailija. Tilanne jonka kaikki strategiapeleistä pitävät tietävät ja osaavat nauttia kun se sattuu omalle kohdalle. Mikä onkaan parempaa kuin vastustajan pelin sekoittaminen ja pakottaminen reagointiin. Bernie Sanders on tällä hetkellä jo voittaja. Kävi hänen kampanjassaa lopulta miten tahansa, on mies asettanut oman jälkensa jenkkien poliittiseen historiaan. Hillary Clintonin ajatus Clinton-Sanders ehdokkuudesta republikaaneja vastaan, kertoo jo kuinka peloissaan siellä ollaan.
Mitä tapahtuu jos Clinton häviää? Todellisuudessa ei vielä mitään todellista. Kisa jatkuu eteenpäin normaalisti, mutta se heikentää Clintonia. Hän joutuu budjetoimaan huomattavan paljon enemmän kampanjabudjetista siihen osaan kampajaa, jonka ei pitänyt olla kovin kallis. Sanders sen sijaan tulee vain vahvistumaan, mutta miten paljon? Vaikea kuvitella, että vielä mitenkään ratkaisevasti, sillä hän on edelleen aivan liian altavastaaja ollakseen todellinen valtademokraattien lipunkantaja.
Kisan lopullinen maali on kuitenkin vasta kaukana tulevaisuudessa. Tämä esivaalikierros on vasta ensimmäinen kierros, eikä tästä jaeta vielä pisteitä. Tämä on todennäköisesti republikaaneille vain hyvä, sillä siellä sulat ovat vielä sen verran sekaisin, ettei se lintu lennä vielä pitkään aikaan.
Oma veikkaukseni on edelleen se, että Clinton voittaa. Sanders tulee hyvänä kakkosena, sillä vahva kampanja jättää aina jälkensa poliitikkojen mieliin.
Vaikea sanoa kumpi on oikeassa ihan oikeasti, mutta on selvää, että Hillaryn suurin ongelma on Hillary itse. Hän ei ole lämmin ihminen ainakaan julkisuuskuvansa perusteella ja ihmisten on vaikea tuntea yhtenäisyyttä hänen kanssaan. Ilmeisesti hän tuntuu kaksinaamaiselta kun Bernie julistaa olevansa sanojensa mittainen mies. Demokraatteja puhuttelevat asiat ovat sellaisia joiden puolesta hän on taistellut jo kauan tai siis ilmeisesti on. En tiedä.
Mikäli New Hamshiressä ei tule totaalista yllätystä, on Clintonin asema tukala. Todennäköisesti kukaan hänen taustaryhmästään ei osannut reagoida tai edes ajatella, että Sanders olisi todellinen kilpailija. Tilanne jonka kaikki strategiapeleistä pitävät tietävät ja osaavat nauttia kun se sattuu omalle kohdalle. Mikä onkaan parempaa kuin vastustajan pelin sekoittaminen ja pakottaminen reagointiin. Bernie Sanders on tällä hetkellä jo voittaja. Kävi hänen kampanjassaa lopulta miten tahansa, on mies asettanut oman jälkensa jenkkien poliittiseen historiaan. Hillary Clintonin ajatus Clinton-Sanders ehdokkuudesta republikaaneja vastaan, kertoo jo kuinka peloissaan siellä ollaan.
Mitä tapahtuu jos Clinton häviää? Todellisuudessa ei vielä mitään todellista. Kisa jatkuu eteenpäin normaalisti, mutta se heikentää Clintonia. Hän joutuu budjetoimaan huomattavan paljon enemmän kampanjabudjetista siihen osaan kampajaa, jonka ei pitänyt olla kovin kallis. Sanders sen sijaan tulee vain vahvistumaan, mutta miten paljon? Vaikea kuvitella, että vielä mitenkään ratkaisevasti, sillä hän on edelleen aivan liian altavastaaja ollakseen todellinen valtademokraattien lipunkantaja.
Kisan lopullinen maali on kuitenkin vasta kaukana tulevaisuudessa. Tämä esivaalikierros on vasta ensimmäinen kierros, eikä tästä jaeta vielä pisteitä. Tämä on todennäköisesti republikaaneille vain hyvä, sillä siellä sulat ovat vielä sen verran sekaisin, ettei se lintu lennä vielä pitkään aikaan.
Oma veikkaukseni on edelleen se, että Clinton voittaa. Sanders tulee hyvänä kakkosena, sillä vahva kampanja jättää aina jälkensa poliitikkojen mieliin.
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
Parhaat osingot 2016
Ohessa on Taloustaito lehdestä (1/16) kopioitu ennuste vuodelta 2015 maksettavista osingoista. Alkuperäisessä listassa on 77 Helsingin pörssissä listattua yhtiötä, mutta typistän listan TOP15 ja lisään muutamia itseäni kiinnostavia kohteita. Listassa ensiksi yhtiö, ennustettu osinko euromääräisenä ja osinkotuotto-% joka on laskettu 8.1.2016 kursseilla.
Tämän vuoden TOP15 listalta havittelen itselleni oikeastaan Keskoa, Telia Soneraa, Ramirenttia ja ehkä Cityconia.
Osingonkasvattajien listalla on myös minua kiinnostavia yhtiöitä: Amer Sports, Kone ja ehkäpä UPM-Kymmene.
- Bittium: EUR 2,00, 29,2%
- Orava Asuntorahasto: EUR 1,00, 10,7%
- Fortum: EUR 1,30, 9,7%
- Kesko: EUR 2,50, 8,1%
- EQ: EUR 050, 7,6%
- Telia Sonera: EUR 3,00, 7,5%
- Cap Man: EUR 0,07, 7,0%
- Ramirent: EUR 0,42, 7,0%
- Citycon: EUR 0,15, 6,6%
- Okmetic: EUR 0,45, 6,4%
- Aspo: EUR 0,44, 6,0%
- United Bankers: EUR 2,75, 6,0%
- Panostaja: EUR 0,05, 5,6%
- Metso: EUR 1,05, 5,6%
- Tieto: EUR 1,30, 5,5%
Mikäli tarkastellaan TOP15 yhtiöitä, jotka ovat pystyneet kasvattamaan tai edes pitämään euromääräisen osinkonsa samana viiden viime vuoden aikana, on lista huomattavan lyhyt. Ainoastaan Fortum, Ramirent, Telia Sonera ja Tieto ovat tähän pystyneet. Toki luotettavia osingon maksajia on Helsingissä enemmänkin, mutta vuoden suurin osinkotuotto ei aina ole pitkällä juoksulla se kannattavin yhtiö. Lähestymistapoja on luonnollisesti useita, mutta olen pyrkinyt omalla kohdallani löytämään osakkeita, jotka pystyvät maksamaan säännöllisesti kasvavia osinkoja.
Tämän vuoden TOP15 listalta havittelen itselleni oikeastaan Keskoa, Telia Soneraa, Ramirenttia ja ehkä Cityconia.
Osingonkasvattajien listalla on myös minua kiinnostavia yhtiöitä: Amer Sports, Kone ja ehkäpä UPM-Kymmene.
perjantai 15. tammikuuta 2016
Amazon.com = NVOCC
Amazon aloittaa toiminnan huolintayhtiönä.
SAN FRANCISCO, Jan 14 (Reuters) – Amazon.com Inc’s China arm has registered as an ocean freight forwarder, according to the U.S. Federal Maritime Commission, a move that will give it more control over shipping products from Chinese factories to U.S. shoppers.
Mielenkiintoinen veto verkkokauppayhtiöltä, joka todennäköisesti näkee itsensä hyvin vahvasti logistiikkayhtiönä. Välikätenä, jonka kautta valmistajan tavara liikkuu kuluttajalle. Amazon todennäköisesti haluaa hallita koko sitä ketjua siinä välissä.
Mikä mahtaa olla Amazon.com yhtiön ajatus siitä maksuliikenteestä? Ebay omistaa PayPalin, eikä äkkiä tule mieleen, että Amazonilla olisi mitään vastaavaa. Enkä jaksa nyt lähteä asiaa selvittämään. Hauska ja mielenkiintoinen ajatusleikki.
SAN FRANCISCO, Jan 14 (Reuters) – Amazon.com Inc’s China arm has registered as an ocean freight forwarder, according to the U.S. Federal Maritime Commission, a move that will give it more control over shipping products from Chinese factories to U.S. shoppers.
Mielenkiintoinen veto verkkokauppayhtiöltä, joka todennäköisesti näkee itsensä hyvin vahvasti logistiikkayhtiönä. Välikätenä, jonka kautta valmistajan tavara liikkuu kuluttajalle. Amazon todennäköisesti haluaa hallita koko sitä ketjua siinä välissä.
Mikä mahtaa olla Amazon.com yhtiön ajatus siitä maksuliikenteestä? Ebay omistaa PayPalin, eikä äkkiä tule mieleen, että Amazonilla olisi mitään vastaavaa. Enkä jaksa nyt lähteä asiaa selvittämään. Hauska ja mielenkiintoinen ajatusleikki.
perjantai 1. tammikuuta 2016
Paraguayn panssarinyrkki M3 Stuart ja Sherman M4
Entistä Steel Panthers pelaajaa lämmittää suuresti uutinen, jonka mukaa Paraguay pitää edelleen Stuart M3 ja M4 Sherman panssarivaunut täydessä taisteluvalmiudessa. Kyseessä on kaksi amerikkalaista toisen maailmansodan aikaista panssarivaunua. Ehkäpä juuri ne kaksi, joilla länsi-liittouma voitti oman osuutensa sodasta.
Stuart M3 on kevyt 37mm tykillä varustettu panssarivaunu. Lännessä vaunu taisteli pääosin Saksan Afrikan armeijaa vastaan ja pärjäsi tehtävästä riippuen, heikosti tai hyvin. Kyseessä on kevyt tiedusteluvaunu, jonka vahvuudet ovat nopeudessa ja mekaanisessa luotettavuudessa. Saksalainen Panzer III oli sille liian vaikea vastustaja, puhumattakaan Panzer IV:sta.
Kauko-Idän taistelussa Japanilaisia vastaan Stuart M3 oli kuitenkin elementissään. Vastassa olivat Keisarillisen Japanin varsin heikot panssarivoimat, joiden pääkalusto koostui yhtä lailla kevyistä vaunuista. Japanilaisella jalkaväellä ei myöskään ollut kovinkaan tehokasta panssarintorjunta-aseistusta, joten Stuart M3 oli hieman sama kuin revolveri nyrkkeilyottelussa.
M4 Sherman oli kuitenkin puutteistaan huolimatta mainio vaunu. Teknisessä vertailussa vaunu ei pärjännyt Saksalaisten kehittyneimmille vaunuille, mutta toinen maailmansota oli tehtaiden ja tuotantokapasiteetin sota. Sherman oli kestävä, edullinen ja nopea valmistaa, joten siinä missä M4;sta valmistettiin yksinään lähes 50,000 kappaletta. Saksalaisia Pz-III, Pz-IV, Panther, Tiger I ja Tiger II vaunuja valmistettiin kokonaisuudessan vain hieman yli 22,000 kpl.
Länsiliittoumalla oli siis jo pelkästään yhdessä panssarivaunussa kaksinkertainen ylivoima, eikä mukaan ole laskettu vielä Neuvostoliiton lähes 85,000 T-34 panssarivaunua.
Sherman M4 oli taistelukelpoinen yksikkö vielä myöhään 60-luvulla, josta toki on kulunut jo varsin kauan aikaa. Tällä hetkellä M4:n taistelukyky ei taida olla kovin korkea. Ei ainakaan jos toisella on käytössä panssareita tai kunnollista pst-kalustoa. Toisaalta pitää edelleen muistaa, että revolveri tai edes puukko on ehdotonta ylivoimaa nyrkkeilyottelussa. Kovinkaan kallis joukko-osasto tuo Paraguayn panssarinyrkki ei voi olla, sillä vaunut on varmasti maksettu jo aikaa sitten.
Stuart M3 on kevyt 37mm tykillä varustettu panssarivaunu. Lännessä vaunu taisteli pääosin Saksan Afrikan armeijaa vastaan ja pärjäsi tehtävästä riippuen, heikosti tai hyvin. Kyseessä on kevyt tiedusteluvaunu, jonka vahvuudet ovat nopeudessa ja mekaanisessa luotettavuudessa. Saksalainen Panzer III oli sille liian vaikea vastustaja, puhumattakaan Panzer IV:sta.
Kauko-Idän taistelussa Japanilaisia vastaan Stuart M3 oli kuitenkin elementissään. Vastassa olivat Keisarillisen Japanin varsin heikot panssarivoimat, joiden pääkalusto koostui yhtä lailla kevyistä vaunuista. Japanilaisella jalkaväellä ei myöskään ollut kovinkaan tehokasta panssarintorjunta-aseistusta, joten Stuart M3 oli hieman sama kuin revolveri nyrkkeilyottelussa.
M4 Sherman oli kuitenkin puutteistaan huolimatta mainio vaunu. Teknisessä vertailussa vaunu ei pärjännyt Saksalaisten kehittyneimmille vaunuille, mutta toinen maailmansota oli tehtaiden ja tuotantokapasiteetin sota. Sherman oli kestävä, edullinen ja nopea valmistaa, joten siinä missä M4;sta valmistettiin yksinään lähes 50,000 kappaletta. Saksalaisia Pz-III, Pz-IV, Panther, Tiger I ja Tiger II vaunuja valmistettiin kokonaisuudessan vain hieman yli 22,000 kpl.
Länsiliittoumalla oli siis jo pelkästään yhdessä panssarivaunussa kaksinkertainen ylivoima, eikä mukaan ole laskettu vielä Neuvostoliiton lähes 85,000 T-34 panssarivaunua.
Sherman M4 oli taistelukelpoinen yksikkö vielä myöhään 60-luvulla, josta toki on kulunut jo varsin kauan aikaa. Tällä hetkellä M4:n taistelukyky ei taida olla kovin korkea. Ei ainakaan jos toisella on käytössä panssareita tai kunnollista pst-kalustoa. Toisaalta pitää edelleen muistaa, että revolveri tai edes puukko on ehdotonta ylivoimaa nyrkkeilyottelussa. Kovinkaan kallis joukko-osasto tuo Paraguayn panssarinyrkki ei voi olla, sillä vaunut on varmasti maksettu jo aikaa sitten.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)