Kovinkaan paljoa en seuraa kotimaista huumorikenttää, sillä todella mainiot jutut ovat kohtuullisen harvassa. Noh, joka tapauksessa en voinut olla huomaamatta alla olevaa kirjoitusta, jossa kotimainen koomikko kuumottaa toista kotimaista koomikkoa. Otsikkona kohtuullisen huomiota herättävästi "Sami Hedberg, stand upin syöpä".
"Samin suosio määrittelee stand upin. Toki stand upin yhteenlasketut yleisömäärät ovat rajusti nousseet, kiitos Samin työn, mutta samalla on muuttunut kuva siitä, mikä on stand upia. Musiikkitermein bluesista on tullut poppia, tai jopa eurodiscoa. Uusi, suuri yleisö pitää Samin esitystä normina ja tilaajat seuraavat luonnollisesti perässä. Ilman Samia on vaikea avata taka-hikiälle omaa klubia, eikä Sami taka-hikiälle tule, vaikka pyydetään, vaan hän tuo itse itsensä etu-hikiälle palloiluhalliin ja sinne menee yleisökin. Luonnollisesti. Ja hyvä niin. Sillä Samin he haluavat nähdäkin. Mutta samaan aikaan ne klubit, joille Sami ei ehdi, kuolevat. Eikä uusia synny."
Noh.. minulle tulee mieleen ainoastaan yksi ajatus. Miksi sinä suostut kulkemaan toisen talutusnuorassa? Nosta oma taso niin korkealle, että se nousee Hedbergin yläpuolelle. Käännä pöytä ympäri.
lauantai 24. toukokuuta 2014
sunnuntai 18. toukokuuta 2014
Jos..
Mihin minä käyttäisin aikaa ja energiaa jos omistaisin riittävästi resursseja:
- Autonomiset lennokit. Tarkkailuun kykenevä lennokki, joka pystyy ottamaan energiansa omasta ympäristöstään kuten auringosta.
- Visuaalinen hakumoottori. Kenen kasvot tuolla väkijoukossa kulkevat tai minkä niminen tämä kukka on?
- Merimiinan ja torpedon risteymä.
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
Osingot on kivoja
Pidän osingoista ja kevät on osinkojen aikaa. Valtaosa kotimaisista yrityksistä laittaa rahan kiertoon kerran vuodessa ja suurin osa omistajien osuudesta on nyt viime vuodelta maksettu. Toki Nokia viivyttää tänä vuonna omaa maksuaikatauluaan ja jenkit maksavat omansa kerran kvartaalissa. Valtaosa minun osuudesta on kuitenkin jo maksettu ja siksi tein pienen laskelman.
Osinkojen näkökulmasta viime vuosi oli erittäin hyvä. Yhteenlaskettu euromääräinen summa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja prosenttuaalinen tuotto oli mielestäni varsin hyvä. Oikeastaan Stockman on ainoa johon olen hieman pettynyt, eikä Oriola-KD edes maksa osinkoja viime vuodelta. Pitäisi oikeastaan heivat koko yhtiö hevon tuuttiin minun osakesalkusta, sillä se ei sovi osakestrategiaani.
Pienistä pettymyksistä huolimatta kokonaistuotto on hieman yli 5% sijoitetulle pääomalle, joka on mielestäni varsin kohtuullinen. Ilman Oriola-KD seikkailua se olisi jopa hieman parempi.
Jenkit kiinnostavat edelleen ja erityisesti osinkoaristokraatit. Tulen todennäköisesti jatkamaan dollareiden ostoa ja niiden sijoittamista eteenpäin.
Osinkojen näkökulmasta viime vuosi oli erittäin hyvä. Yhteenlaskettu euromääräinen summa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja prosenttuaalinen tuotto oli mielestäni varsin hyvä. Oikeastaan Stockman on ainoa johon olen hieman pettynyt, eikä Oriola-KD edes maksa osinkoja viime vuodelta. Pitäisi oikeastaan heivat koko yhtiö hevon tuuttiin minun osakesalkusta, sillä se ei sovi osakestrategiaani.
Pienistä pettymyksistä huolimatta kokonaistuotto on hieman yli 5% sijoitetulle pääomalle, joka on mielestäni varsin kohtuullinen. Ilman Oriola-KD seikkailua se olisi jopa hieman parempi.
Jenkit kiinnostavat edelleen ja erityisesti osinkoaristokraatit. Tulen todennäköisesti jatkamaan dollareiden ostoa ja niiden sijoittamista eteenpäin.
lauantai 10. toukokuuta 2014
Uudet sormukset ovat taas jaossa
Vaikea sanoa mistä tämä johtuu, mutta olen tämän talven aikana seurannut enemmän NHL:ää kuin vuosikausiin. Tosin sekään ei nyt ole kovinkaan paljoa, mutta silti olen hieman yllättynyt omasta kiinnostuksestani. Erityisesti playoffs pelit ovat innostaneet, vaikka sitä omaa suosikkia minulla ei edelleenkään ole rapakon takana. (kannustan vieläkin jo kauan sitten lakkautettua Quepec Nordiques joukkuetta)
Pleikkareiden toisella kierroksella pelaa tällä hetkellä seuraavat otteluparit:
Tietysti toivon, että jokin suomalainen voittaisi Stanley Cup sormuksen, mutta mikään iso asia se ei minulle ole. Tällä hetkellä siihen on vielä kohtuullisen hyvät mahdollisuudet, sillä jokaisessa otteluparissa on vielä katajaisen kansan edustaja tai kaksi.
NHL on viihdettä, se tarjoaa seuraajilleen jännitystä, ihastusta ja raivoa ja on siksi kiinnostava laji. Sillä on kuitenkin myös syvät ja suhteellisen pitkät perinteet ja siksi olisi jännittävää jos kanadalainen joukkue voittaisi tällä kertaa mestaruuden. Edellisestä kanadalaisesta mestaruudesta on kulunut jo liian pitkä aika, eikä neutraalina kannattajana voi olla myös toivomatta, että mestaruus päätyisi rajan pohjoispuolelle. Montréal Canadiens voitti edellisen kerran mestaruuden 1993 ja on myös edellinen kanadalainen mestari.
Tehdään kuitenkin aivan fiilispohjainen veikkaus ja playoffs kaavio siitä, mitä tulee mielestäni tällä kerralla käymään.
Toinen kierros:
Pleikkareiden toisella kierroksella pelaa tällä hetkellä seuraavat otteluparit:
- Chicago Blackhawks vs Minnesota Wild
- Anaheim Ducks vs LA Kings
- Boston Bruins vs Montréal Canadiens
- Pittsburg Penguins vs New York Rangers
Läheisimmät tunteet minulla on Blackhawksia ja Pittsburgia kohtaan, sillä olen fanittanut kumpaakin jossain vaiheessa elämääni. Pingviinejä jopa kohtuullisen kovasti, mutta se oli vielä sitä aikaa kun siellä oli Mario Lemieux ja Jaromir Jagr, mutta se fanitus jotenkin vain hävisi pois.
Tietysti toivon, että jokin suomalainen voittaisi Stanley Cup sormuksen, mutta mikään iso asia se ei minulle ole. Tällä hetkellä siihen on vielä kohtuullisen hyvät mahdollisuudet, sillä jokaisessa otteluparissa on vielä katajaisen kansan edustaja tai kaksi.
NHL on viihdettä, se tarjoaa seuraajilleen jännitystä, ihastusta ja raivoa ja on siksi kiinnostava laji. Sillä on kuitenkin myös syvät ja suhteellisen pitkät perinteet ja siksi olisi jännittävää jos kanadalainen joukkue voittaisi tällä kertaa mestaruuden. Edellisestä kanadalaisesta mestaruudesta on kulunut jo liian pitkä aika, eikä neutraalina kannattajana voi olla myös toivomatta, että mestaruus päätyisi rajan pohjoispuolelle. Montréal Canadiens voitti edellisen kerran mestaruuden 1993 ja on myös edellinen kanadalainen mestari.
Tehdään kuitenkin aivan fiilispohjainen veikkaus ja playoffs kaavio siitä, mitä tulee mielestäni tällä kerralla käymään.
Toinen kierros:
Chicago Blackhawksvs Minnesota WildAnaheim Ducksvs LA KingsBoston Bruinsvs Montréal Canadiens- Pittsburg Penguins vs
New York Rangers
Kolmas kierros:
Minnesota Wildvs LA KingsMontréal Canadiensvs Pittsburg Penguins
Stanley Cup finaalit:
LA Kingsvs Pittsburg Penguins
Toteutuuko tuo? Tuskin, mutta on tuo tällä hetkellä täysin mahdollinen lopputulos. Eikä minua nyt aivan hirmuisesti harmittaisi vaikka Pingviinit saisivat taas uudet sormukset.
***
J.K. Ei onnistunut kovin hyvin. Minnesota Wild putosi samoin kun Pittsburg Penguins.
***
J.K. Ei onnistunut kovin hyvin. Minnesota Wild putosi samoin kun Pittsburg Penguins.
lauantai 26. huhtikuuta 2014
Viesti sanojen takana
Suomi on tekemässä sopimuksen Naton kanssa valmiudesta vastaanottaa apua kriisitilanteissa. Hirmuinen haloo ja meteli yksinkertaisesta asiasta, mutta epäilen ettei kukaan tajua mikä sen sopimuksen todellinen tarkoitus on.
Ulkoministeri Tuomioja vahvisti tänään YLE:n Ykkösaamussa, ettei kyse ole mistään uudesta asiasta. Hän tuli myös maininneeksi, että sama sopimus ei ole kiireellinen asia ja alkuperäinen sopimusaikataulu oli vasta 2016 mennessä.
Enhän minä ulkopolitiikasta paljoakaan ymmärrä, mutta uskon kyllä täysin Tuomiojan kommentin ettei sopimuksessa ole "kyse Suomen poliittisesta sitoutumisesta.". Miksi? Koska sopimuksessa ei sovita mistään sotilaallisesta. Siihen minä kuitenkin kiinnitän huomiota, että sopimus tehdään nyt kun aikaa olisi ollut vielä pari vuotta.
Onko mahdollista, että kyseessä on klassinen diplomaattinen viesti, jolla kerrotaan vastapuolelle (=Putin), mihin suuntaan Suomi katsoo jos Ukrainan kriisi levittäytyy pohjoisemmaksi? Minä veikkaan, että kyse on tästä, sanotaan jotain mitä ei oikeasti sanota.
Ulkoministeri Tuomioja vahvisti tänään YLE:n Ykkösaamussa, ettei kyse ole mistään uudesta asiasta. Hän tuli myös maininneeksi, että sama sopimus ei ole kiireellinen asia ja alkuperäinen sopimusaikataulu oli vasta 2016 mennessä.
Enhän minä ulkopolitiikasta paljoakaan ymmärrä, mutta uskon kyllä täysin Tuomiojan kommentin ettei sopimuksessa ole "kyse Suomen poliittisesta sitoutumisesta.". Miksi? Koska sopimuksessa ei sovita mistään sotilaallisesta. Siihen minä kuitenkin kiinnitän huomiota, että sopimus tehdään nyt kun aikaa olisi ollut vielä pari vuotta.
Onko mahdollista, että kyseessä on klassinen diplomaattinen viesti, jolla kerrotaan vastapuolelle (=Putin), mihin suuntaan Suomi katsoo jos Ukrainan kriisi levittäytyy pohjoisemmaksi? Minä veikkaan, että kyse on tästä, sanotaan jotain mitä ei oikeasti sanota.
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Mitä tapahtuu kun huudetaan pehmeitä sanoja?
Laskettelin edellisessä viestissä, että kovan paikan tullen Putin tulee todennäköisesti antamaan periksi. Niin ei käynyt, mutta mitään todellista kovaa paikkaa ei myöskään tullut. Mielestäni tuossa oli muutaman päivän / viikon ikkuna, jossa Venäjä teki selväksi aikomuksensa ja jäi odottamaan. Mitään ei tapahtunut. Ei siis mitään konkreettista, ainoastaan kovaan ääneen puhuttuja pehmeitä sanoja.
Historia tulee miettimään, että olisiko Putin perääntynyt jos lännessä (=NATO) olisi nostanut pillin huulilleen ja vetänyt syvään henkeä. Uskon, että olisi. Venäjä ei ole valmis, eikä halukas sotilaalliseen konfrontaatioon NATOn kanssa. Sitten kun mitään ei todella sanottu, Venäjä miehitti Krimin, eikä siitä enää kukaan sano yhtään mitään.
Mietin hieman uudelleen Etelä-Ossetian konfliktia ja jäin miettimään, että oliko se Venäjän testi. Haettiinko siinä reaktiota mitä tapahtuu kun läheisten NATO-suhteiden maahan tehdään sotilaallinen hyökkäys? Olisi helppo spekuloida, että Krimin liittäminen Venäjään oli jo silloin päätavoite, mutta Georgian kanssa voitiin tehdä pienimuotoinen harjoitus.
Oli miten oli, en tällä hetkellä ole erityisen huolissani Venäjän uusista aluevaltauksista. Sopivaa kohdetta ei yksinkertaisesti ole tähtäimessä. Krimin liittämistä Venäjään voidaan jollakin tavoin jopa puolustella, mutta Transnistria on aivan eri kaliiperin juttu. Tietysti peliin voisi heittää Ukrainan itäiset osat, mutta siihen en usko. Niiden liittäminen ei yksinkertaisesti ole yhtä hyödyllistä Venäjälle kuin Krimin liittäminen, sillä niillä alueilla ei käytännössä saavutettaisi yhtään mitään. Toisin kuin nykytilanteessa. Nyt Ukraina on käytännössä koko ajan rulettipöydässä, jossa vain yksi kammio on tyhjä.
Mistä minä olen oikeasti huolissani on se, kuinka vähän NATO-kumppanuus tai EU pystyvät tuomaan konkreettista turvaa Venäjää vastaan. Sympatiasta ja äänekkäistä lausunnoista ei ole mitään apua kun venäläisvähemmistöä turvataan panssarien voimalla. Maailmassa on ehkä kaksi valtiota, jotka pystyvät ihan oikeasti pelaamaan tasavertaista peliä velivenäläistä vastaan, eikä Suomea oteta siinä pelissä edes vaihtopenkille. Eikä muuten Ruotsikaan.
Korostetaan nyt muuten vielä sen verran, että minä pidän venäläisistä aivan yhtä paljon kuin pidän suomalaisistakin. Olen vain saamarin surullinen ja huolissani siitä, kuinka kumpaakin maata ihan oikeasti johdetaan.
Historia tulee miettimään, että olisiko Putin perääntynyt jos lännessä (=NATO) olisi nostanut pillin huulilleen ja vetänyt syvään henkeä. Uskon, että olisi. Venäjä ei ole valmis, eikä halukas sotilaalliseen konfrontaatioon NATOn kanssa. Sitten kun mitään ei todella sanottu, Venäjä miehitti Krimin, eikä siitä enää kukaan sano yhtään mitään.
Mietin hieman uudelleen Etelä-Ossetian konfliktia ja jäin miettimään, että oliko se Venäjän testi. Haettiinko siinä reaktiota mitä tapahtuu kun läheisten NATO-suhteiden maahan tehdään sotilaallinen hyökkäys? Olisi helppo spekuloida, että Krimin liittäminen Venäjään oli jo silloin päätavoite, mutta Georgian kanssa voitiin tehdä pienimuotoinen harjoitus.
Oli miten oli, en tällä hetkellä ole erityisen huolissani Venäjän uusista aluevaltauksista. Sopivaa kohdetta ei yksinkertaisesti ole tähtäimessä. Krimin liittämistä Venäjään voidaan jollakin tavoin jopa puolustella, mutta Transnistria on aivan eri kaliiperin juttu. Tietysti peliin voisi heittää Ukrainan itäiset osat, mutta siihen en usko. Niiden liittäminen ei yksinkertaisesti ole yhtä hyödyllistä Venäjälle kuin Krimin liittäminen, sillä niillä alueilla ei käytännössä saavutettaisi yhtään mitään. Toisin kuin nykytilanteessa. Nyt Ukraina on käytännössä koko ajan rulettipöydässä, jossa vain yksi kammio on tyhjä.
Mistä minä olen oikeasti huolissani on se, kuinka vähän NATO-kumppanuus tai EU pystyvät tuomaan konkreettista turvaa Venäjää vastaan. Sympatiasta ja äänekkäistä lausunnoista ei ole mitään apua kun venäläisvähemmistöä turvataan panssarien voimalla. Maailmassa on ehkä kaksi valtiota, jotka pystyvät ihan oikeasti pelaamaan tasavertaista peliä velivenäläistä vastaan, eikä Suomea oteta siinä pelissä edes vaihtopenkille. Eikä muuten Ruotsikaan.
Korostetaan nyt muuten vielä sen verran, että minä pidän venäläisistä aivan yhtä paljon kuin pidän suomalaisistakin. Olen vain saamarin surullinen ja huolissani siitä, kuinka kumpaakin maata ihan oikeasti johdetaan.
sunnuntai 2. maaliskuuta 2014
Krimi tuo Mustan meren aikapommi
En usko, että Putinilla on mahdollisuutta, tai edes halua, perääntyä Krimiltä. Sevastopol on koko tilanteen ydin ja nykyinen vuokrasopimus ei taida enää riittää Venäjälle. Ukrainan lähentymistä Venäjän etupiiriin on yritetty poliittisin keinoin jo useita vuosia, mutta se sai äkillisen lopun Viktor Yanukovychin katoamistempun jälkeen. Venäjän pelikirjassa jäljelle ei jäänyt muita suunnitelmia, kuin siviilivaatteissa tehty miehitys.
Kuinka tästä päästään eteenpäin, mikä on tämän lopputulos?
Mihinkään Ahvenanmaalaiseen ratkaisuun ei ole mahdollisuutta, sillä Sevastopol on koko ongelman ydin. Ei Venäjä halua Mustanmeren laivaston tukikohtaansa millekään semi-itsenäiselle alueelle. Se olisi arvovaltatappio sekä eräänlainen tyhjiö tukikohdan ulkopuolella.
Onko entiseen paluuta, missä alue on puhtaasti Ukrainan omaisuutta, mutta on vuokrattu pitkällä sopimuksella Venäjälle? Ei lyhyellä tähtäimellä, mutta todennäköisesti ratkaisumalli, joka on kaikille osapuolille aivan yhtä huono. Siksi siis potenttiaalinen.
Krimin niemimaan siirtyminen osaksi Venäjää? Venäjän kannalta ehdottomasti mieluisin ratkaisu, mutta jättää ladatun revolverin osoittamaan kaikkia Venäjän naapureita kohtaan. Kun venäläistä vähemmistöä sorsii Venäjän mielestä riittävästi, on se causus belli miehittämiselle. Tämä taas on tietysti kaikkien muiden huonoin mahdollisin vaihtoehto.
Venäjä yrittää nyt aktiivisesti Krimin liittämistä omien rajojensa sisälle ja perua 60 vuotta sitten annetun lahjoituksen. Teko joka teki koko niemimaasta aikapommin. Putin yrittää nyt kaikin keinoin kaapata lisää maata itsellensä, mutta kovan paikan tullen joutuu todennäköisesti antamaan periksi. Eiköhän Kremlissä ole laskettu, että Krimistä voisi tulla uusi Etelä-Ossetia.
Kuinka tästä päästään eteenpäin, mikä on tämän lopputulos?
Mihinkään Ahvenanmaalaiseen ratkaisuun ei ole mahdollisuutta, sillä Sevastopol on koko ongelman ydin. Ei Venäjä halua Mustanmeren laivaston tukikohtaansa millekään semi-itsenäiselle alueelle. Se olisi arvovaltatappio sekä eräänlainen tyhjiö tukikohdan ulkopuolella.
Onko entiseen paluuta, missä alue on puhtaasti Ukrainan omaisuutta, mutta on vuokrattu pitkällä sopimuksella Venäjälle? Ei lyhyellä tähtäimellä, mutta todennäköisesti ratkaisumalli, joka on kaikille osapuolille aivan yhtä huono. Siksi siis potenttiaalinen.
Krimin niemimaan siirtyminen osaksi Venäjää? Venäjän kannalta ehdottomasti mieluisin ratkaisu, mutta jättää ladatun revolverin osoittamaan kaikkia Venäjän naapureita kohtaan. Kun venäläistä vähemmistöä sorsii Venäjän mielestä riittävästi, on se causus belli miehittämiselle. Tämä taas on tietysti kaikkien muiden huonoin mahdollisin vaihtoehto.
Venäjä yrittää nyt aktiivisesti Krimin liittämistä omien rajojensa sisälle ja perua 60 vuotta sitten annetun lahjoituksen. Teko joka teki koko niemimaasta aikapommin. Putin yrittää nyt kaikin keinoin kaapata lisää maata itsellensä, mutta kovan paikan tullen joutuu todennäköisesti antamaan periksi. Eiköhän Kremlissä ole laskettu, että Krimistä voisi tulla uusi Etelä-Ossetia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)