Olen huomannut kiroilevani enemmän kuin haluan itselleni myöntää. Olen jostain syystä antanut tiedostamattani hieman periksi työympäristössä vallitsevalle kielenkäytölle. En tiedä johtuuko alasta, mutta ohuen kokemukseni perusteella kiroilu on yleistä. Jopa niin, että siitä on tullut täysin luonnolista vaikka yritän tietoisesti vältellä turhia voimasanoja. Niiden turha viljely vie niiltä tehon, enkä halua menettää sitä.
Joka tapauksessa, tilanne vaatii pientä kiroilua. Perkeleen perkele!! Hukkasin omaa typeryyttäni käyttämäni selaimen kirjanmerkit. Siis käytännössä kaikki ne sivut joissa tykkään käydä. Omaa syytä, sillä kuvittelin tekeväni niistä ainoastaan kopion työpöydälle. En vain tajunnut, että tekele oli täydellinen siirto selaimesta tietokoneen työpöydälle. Tekemäni kopio ei kuitenkaan toiminut siten kun olin ajatellut ja tulin poistaneeksi sen ennen kuin tajusin virheeni.
Onneksi minulla on käytössä myös toinen selain, jota käytän varalla ja olin siirtänyt siihen joskus kauan sitten kopiot myös kirjanmerkeistäni. Ongelma oli vain se, että ne olivat vanhat ja niiden selvittäminen vaati tunnin verran työtä. Lopputulos on se, että minulla on taas suhteellisen täydellinen kirjanmerkistö, mutta se ei ole ajantasalla. Suurinta haittaa tästä on seuraamilleni blogeille, sillä suuri osa katosi menneisyyteen. Toisaalta tuskinpa ketään hirmuisesti haittaa, vaikka jätän heidän bloginsa lukematta. Eihän tätäkään juuri kukaan lue.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti