maanantai 11. lokakuuta 2010

Sisäinen amerikkalainen

Minulla on ollut tämän syksyn ajan voimakas mielihalu matkustaa Amerikkaan, aloittaa New Yorkista ja jatkaa siitä jonnekin. Yhdysvallat ovat minulle vielä täysin tuntematon haaste ja sellaisena tulee vielä varmasti jonkin aikaa säilymään, mutta asia kiinnostaa. Itse asiassa sen verran, että luulen löytäneen sisältäni pienen piilojenkin. Sellaisen joka lähes varauksettomasti ihastelee kaikkea mitä amerikan ihmemaasta tulee tänne pohjolaan.

Itse asiassa todellinen syy saattaa liittyä muutamaan blogiin, joita satun lukemaan tai sitten taustalla on amerikkalaisen draamatelevision kulta-aika, jota elämme tällä hetkellä. Time Warnerin omistama Home Box Office on ollut vahvasti luomassa tämän päivän amerikkalaista televisiokulttuuria ja se näyttää hyvältä. En usko, että kukaan voi kieltää nauttineensa lukuisista viime vuosien laatusarjoista.

TosiTV on formaattina usein puhdas kauhistus, pelkkä ajatus isosta veljestä saa kuprun aivotoimintaani, mutta ehkä silläkin oli tehtävänsä. Tuntuu siltä, että tosiTV oli moukari jonka iskua televisio todella tarvitsi. Se pakotti tv:n tekijät keskittymään taas itse tarinaan. Sillä tarina on television vahvuus, kertomus joka kuljettaa katsojaa mukanansa jaksosta aina seuraavaan.

Ei kommentteja: