maanantai 29. marraskuuta 2010

Hengen ja ruumiin ravintoa

Illalla pelataan el Clásico enkä tällä kertaa ole katsomassa sitä missään erikoisemmassa paikassa. Oliko nyt vuosi sitten kun kävin kaverin kanssa urheilubaarissa ja tunnelma oli kieltämättä upea. Ehkä hienoin tunnelma mitä olen jalkapalloa katsoessa kokenut, jos paikanpäällä nähtyjä ottelua ei lasketa mukaan.

Tällä kertaa nautin otelusta netin kautta, sillä käyttämäni vedonlyöntitoimisto näyttää pelin sivuillaan. En usko, että tulen laittamaan rahaa kiinni peliin, sillä todennäköisyydet ovat liian tasan. Itse asiassa tasapeli voisi olla hyvä veikkaus, mutta minä en tuohon uskalla luottaa.

Mistä muuten löytää hyvää paperiliimaa? Minulla olisi yksi kirja, jonka ostin hieman rikkoutuneena ja se pitäisi saada korjattua. Kirjan selkä on irronnut toiselta sivulta, joten siihen pitäisi tehdä uusi tunneli ja liimailla vähän harsokangasta. Ei luulisi olevan liian vaikeaa, joten meinasin tehdä korjauksen itse. Edellyttäen että löydän sen liiman.

Ostin myös viikonloppuna kirjoja:
- Ulkoasiainministeriön julkaisuja - Suomen sinivalkoinen kirja II
- Urho Kekkonen - Onko maallamme malttia vaurastua?
- Sorkko, Parantainen ja Isosomppi - Vornan taistelutaival, Jalkaväkirykmentti 50 1941 - 1944

Ensimmäinen kirja on puhdas tuuriostos, se jotenkin vain puhutteli minua ja päätin ostaa sen siksi. Osittain kyse on uteliaisuudesta, mutta ennen kaikkea tuosta "puhuttelevasta" tunteesta.

Luin pari vuotta sitten aika monta Juhani Suomen kirjoittamaa Kekkoskirjaa ja niistä jäi jäljelle halu lukea joku Kekkosen itsensä kirjoittama kirja. Onko maallamme malttia vaurastua on otsikkona kohtuullisen mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen. Varsinkin kun saimme tänään lukea suomalaisten olevan Pohjolan köyhällistöä. Odotan mielenkiinnolla mitä Urho on aiheesta kirjoittanut.

Vornan taistelutaival liittyy pitkälti omaan kiinnostukseeni aiheesta - sotaan ja sodankäyntiin. Kirja olisi jäänyt kuitenkin ehdottomasti ostamatta, ellei syksyn aikana olisi selvinnyt isoisän taistelleen kyseisessä rykmentissä. Yhteensä yli kolme vuotta samassa osastossa, joten käytännössä suurin osa kirjan sisällöstä liittyy parin mutkan kautta myös minun elämääni.

Ei kommentteja: