Tänään oli muutaman hetken aika orpo olo kun kolleega aloitti oman kesälomansa ja joudun tuuraamaan häntä meidän venäläisten asiakkaiden asioissa. Heti aamun ensimmäiseksi sain nimittäin lukea sähköpostin, jossa pitkään hierottu erikoidiili karahtaa kiville. Kaveri on saanut paremmat hinnat muualta.
Sitä on vaikea keksiä tuollaiseen oikeaa tapaa reagoida kun ei ole kauheasti kokemusta tilanteesta. Puhumattakaan, että olisin edes ollut mukana venäläisten asiakkaiden asioissa. Asiaa pahentaa se, että tällä hetkellä toimistolla ei yksinkertaisesti ole ketään jolta pystyisi kysymään apua.
Muutaman tunnin lievän paniikin jälkeen tilanne rauhoittui kun selvisi ettei asialle voi yksinkertaisesti yhtään mitään. Sitä paitsi, eihän asia ole missään vaiheessa muutenkaan ollut minun käsissäni. Päivään mahtui muutama muukin hassu kysely ja asia joihin piti keksiä oikea tapa toimia, mutta en usko tilanteen räjähtäneen käsiin. Vaikka ehtiihän se vielä, Kolleega M tulee takaisin vasta joskus viikkojen päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti