Kävin aikani kuluksi ja uteliaisuuttani Fortumin yhtiökokouksessa, pällistelemässä miltä se maailma näyttää muun omistajaluokan silmien lävitse katsottuna. Hyvältähän se näytti, sillä suurin positiivinen asia mikä minulle kokouksesta jäi, oli yhtiön johdon esittämä luottamus tulevaisuuteen.
Erityisesti Fortumin Venäjän sijoituksiin valettiin uskoa ja olen päättänyt uskoa tähän propagandaa, vaikka se pohjautuu pääasiassa omiin ajatuksiini. Ensinnäkin kiinnitin huomiota toimitusjohtaja Tapio Kuulan muutamaan kertaan esilletuomaan lausuntoon, että Venäjän tytäryhtiö tulee tekemään positiivista tulosta kaksi vuotta ostamisensa jälkeen. Tämä tulee toteutumaan jos "merkittäviä yllätyksiä" ei tapahtu. Lisäksi OAO Fortumin voimalaitoksissaan käyttämä kaasu ostetaan käytännössä naapurista, joten kaasun siirrosta kertyviä kuluja ei ole. Näppärä pointti, mitä en ollut tullut ajatelleeksi itse.
Palatakseni noihin merkittäviin yllätyksiin, rupesin miettimään asiaa ja tulin siihen tulokseen, että Fortumin tapauksessa eduskunnan hallintoneuvosto saattaa itse asiassa olla erittäin hyvä asia. Se on suora osoitus siitä, että Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:n suurimmaksi osaksi ja käyttää siinä suurinta äänivaltaa. Mielestäni tämä on myös suojaus Venäjän poliittista riskiä vastaan, joka väistämättä Venäjälle asioidessa on aina muistettava. Mikäli Gazprom alkaisi periä ylihintaa Fortumin käyttämästä maakaasusta, se olisi käytännössä puhdasta vittuilua Venäjän ja Suomen valtioiden välillä. Niistähän kummassakin yrityksessä on loppujen lopuksi kyse, eikä Suomi ole Ukraina.
Oma päätelmäni on se, että Fortum saa kasvaa suuressa itäisessä naapurissa alueellisesti merkittäväksi tekijäksi. Samalla kuitenkin sen tulee muistaa asemansa, eikä ryhtyä isottelemaan suuremmilleen. Käytännössä tämä tarkoittaa lämmitysteknologian hyödyntämistä Siperiassa, jossa Fortumilla on eniten annettavaa. Yksistään Tseljabinskin aluehallinnon kanssa tehty energiatehokkuusprojekti laskee alueen energiahävikkiä yli 30 prosenttia. Yksistään tällä alueella puhutaan yli miljoonasta ihmisestä, joten asiakasalueena valtava, mutta silti Venäjän mittakaavassa pieni pisara.
Kiinnitin myös huomiota lauseeseen, jonka mukaan Suomi pyrkii tulevaisuudessa olemaan "omavarainen energiantuotannossa myös kulutushuippujen aikana". Mitä tapahtuu sille kapasiteetille, jota ei tarvita normaalikulutuksen aikana? Käytetäänkö laitoksia vajaateholla vai syötetäänkö ylimääräinen energia yhteiseurooppalaiseen voimaverkkoon?
Mielenkiintoinen yritys ja kokous vahvisti näkemystäni siitä, että tässä kannattaa pysyä mukana. Jos ei muuten niin ainakin sen verran, että sähkölaskun saa kuitattua osinkotuotoilla.
PS. Kahvitarjoilu oli hävyttömän heikko. Kahvin seuraksi olisi saanut palan makean näköistä piirakkaa ja jonkin sortin rahkapullan. Pisteet Pörssisäätiölle ja sen voileipä ja teetarjoilulle.
PPS. Fortumin dynamofikkari on kyllä huippu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti