Köyden kauneus ei ole rinnastettavissa ihmisvartaloon, vaikka kumpikin on instrumenttina puhdas ja yksinkertainen. Huippuunsa viedyn tekniikan ja puhtaan taidon yhteenliittyminen on kaunista ja sitä on nautinto seurata. Sain seurata köyttä sekä ihmisvartaloa tämän viikonlopun aikana ja olen tyytyväinen.
Lauantaina oli Ro-Pu, köyden juhlaa. Enkä voi käsittää kuinka ihminen voi noin helpon näköisesti unohtaa painovoiman ja saada kiipeämisen näyttämään niin helpolta. Aivan kuin näyttämöllä olisivat vallinneet toiset lait kuin missään muualla maailmassa. Mielikuvituksen maailma.
Siinä missä sirkus on helppoa ja siitä nauttivat kaikki, on moderni tanssi kurkistus eriskummalliseen maailmaan. Yhtä lailla liikkeen juhlaa ja tanssivan kehon kauneutta, mutta muodossa jonka ymmärtämistä ei ole kaikille suotu. Ei ainakaan minulle. En voinut kuin ihmetellä ja nauttia hämmennyksestä, jonka les ballets C de la B:n tanssijat saivat liikkeensä voimalla tänään aikaan.
Taidokasta, harkittua kaaosta joka jättää tulkinnan katsojan omien arvailujen varaan. Mikään ei ole valmista ja se saattaa ajatukset sinkoilemaan ilman lopullista päämäärää. Kokemus joka ei jää viimeiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti