maanantai 10. marraskuuta 2008

Tärppi ja liukkaat kalliot

Olin eilen sunnuntaina kalastamassa kuten suunnitelmaan kuului. Päivän saldo jäi heikoksi, sillä en saanut reissulta mitään kouriin tuntuvaa kotiin viemiseksi. Yksi tärppi tosin oli, mutta sekin vain sen aikaa, että ehdin virnistää. Kala ei ollut kiinni kuin ehkä 5 - 6 sekunttia ja sen jälkeen sylkäisi metallin suustaan. Tietysti tuo menee minun piikkiin kun en suorittanut riittävää vastaiskua, mutta minkä sille enää mahtaa. Alkuperäinen isku oli sitä paitsi niin heikko, että aluksi luulin sen aiheuttajaksi pohjakosketusta. Tunne oli hyvin tyypillinen koukun tarttuessa kasvustoon ja irtoavan siitä nykäyksittäin. Vasta parin sekunnin jälkeen lopetin kelaamisen ja tunnistin kalaksi. Siinä vaiheessa tämä kuitenkin kyllästyi metalliin ja siirtyi muualle.

Vieheenä minulla oli pieni kuparin värinen taimen uistin, jossa toisessa reunassa oli oranssi tehostekuvio. Päivä oli harmaan sateinen, taivas täydellisessä pilvipeitossa ja voimakas lounaistuuli. Vesi oli hyvin kirkasta ja kylmää. En ole koskaan oikein kunnolla perehtynyt tuohon veden ja valon yhteisvaikutukseen, että osaisin valita uistimiani sen mukaisesti. Menen useimmiten oman aavistukseni perässä ja tämä on tietysti näkynyt saaliin määrässä, sillä ei voi kehua. Tietysti tätäkin voisi lukea netistä ja opiskella asiaa, mutta kovin vakavasti en tuollaista osaa ottaa. Minulle kalastus on aina ollut enemmän itse kalastusta kuin saaliin saamista. Toisaalta en voi kieltää etteikö uistimissani olisi koukut edelleen kiinni, osa jopa uudelleen koukutettuina tai teroitettuina.

Porkkalanniemi oli kaunista maisemaa, yllättävän metsäistä maastoa pitkälle niemen kärkeen saakka. Vasta aivan rannassa oli tuttuja hiottuja kallioita ja jäkälän peittämiä kiviä. Itse asiassa jäkälää oli niin paljon, että parhaimmilla heittopaikoille ei yksinkertaisesti uskaltanut mennä. Koko päivän kestänyt tihkusade oli kyllästänyt kalliojäkälät ja tehnyt niistä todella liukkaita. En uskaltanut mennä kovin lähelle rantaa ihan pelkän uimisen pelossa. Jäin kuitenkin miettimään, että onko tuo Porkkalanniemi ainoa kunnollinen kalapaikka tässä Helsingin ympäristössä? Pakkohan tässä on oltava muitakin rantakallioita, joihin voi mennä uittamaan uistinta. Olen miettinyt tuota Uutelan ulkoilualuetta, siinä on avointa rantaa myös jonkin verran ja uskoisin, että siellä on ainakin pari kalasajan mentävää koloa. Vaikka katsotaan tuota nyt, ehtii vielä toisenkin kerran miettimään minne on menossa.

Ai niin, Porkkalanniemessä näkyi myös kolme metsäkaurista. Meinasivat kävellä auton eteen, mutta tulivat järkiinsä.

Ei kommentteja: