Minulla on paha tapa uskotella itselleni olevani sivistyneempi ja kansainvälisesti valveutuneempi kuin usein olen. Usein se tapahtuu siten, että seuraan ulkomaisten medioiden lähetyksiä ja julkaisuja muutaman kerran ja unohdan ne taas pölyttymään tai muiden selattavaksi.
En osaa sanoa koska ensimmäisen kerran tutustuin yhdysvaltalaiseen The New Yorker julkaisuun, sillä se ei missään nimessä ollut minulle mikään suuri hetki. On hyvin mahdollista, että olen selannut kyseistä lehteä ensimmäisen kerran joskus ylä-asteen historian tunnilla tai vastaavan tyhjänpäiväisen hetken täytteeksi. Muistan kuitenkin nyt asiaan paneuduttuni, että edellinen ostokseni tapahtui noin puolitoista vuotta sitten. Työskentelin silloin kansainvälisessä huolintaliikkeessä ja vietin kolme sanoin kuvaamattoman tylsää koulutuspäivää Lontoossa. Paluumatkalla perjantaina London City lentokentän kautta, tulin ostaneeksi yhden kirjan ja uusimman julkaisun kyseiseltä lehdeltä. Siinäkään ei ollut mitään sen merkittävämpää, mutta kuvailee hyvin tapaani palata tuttujen nimien pariin ja yrityksistäni ylläpitää sivistyneisyyden liekkiä.
Muistan kyllä hyvin etten missään vaiheessa ole kunnolla oppinut lukemaan kyseistä lehteä. Sen ulkoasu ja aihepiirit eivät ole aivan niin kiinnostavia, että haluaisin tilata lehden itselleni ja seurata säännöllisesti muutaman viikon vanhoja artikkeleja. Se on tosiasia kun muistetaan kyseessä olevan kuitenkin puhtaasti amerikkalainen julkaisu, kuriiri New Yorkista Suomeen on aivan liian typerä vaihtoehto yhden ainoan lehden lennättämiseksi pohjolaan.
Oli miten oli, huomasin joitakin viikkoja takaperin, että lehdellä on nettisivut. Sitten huomasin, että niiltä nettisivuilta löytyy podcast. Kyseessä on kaiketi lehden poliittisen tiedon kärki, sillä keskustelua kuljettaa lehden päätoimittaja Dorothy Wickenden, mukanaan vaihtuva leegio poliittisia kirjoittajia ja muita kommentoijia.
Olen huomannut ryhtyneeni seuraamaan kyseistä podcastia, kohtuullisen säännöllisesti ja uskoisin tämän tulevan jatkumaan huomattavasti säännöllisemmin kuin paperiversion lukemisen. Yhdysvaltojen politiikka on aina ollut yksi kiinnostuksen kohteistani ja tällä tavalla saan asiantuntevaa kommentointia suoraan, itse pääkallopaikalta. Vastaavia podcasteja on varmasti muitakin, mutta minä en ole törmännyt muihin kun mainitsemaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti