Kävin eilen lauantaina Hangossa, vaikka olin aluksi kohtuullisen vastahakoinen lähtemään. Pelkäsin, että ilma olisi huono ja sataisi, mutta kävinkin päinvastoin. Hanko ei pettänyt ja ilma oli täydellinen. Kuuma auringonpaiste ja vilvoittava tuulevire, enkä tiedä voiko kesältä muuta edes toivoa. Niin upeaa se oli ja ilma on aina erityisellä tavalla seesteinen siinä kaupungissa. Onko kyse sitten meriusvasta vai mistä, mutta valo on oikeasti erilaista. Siitä tällä kertaa todisteena punoittavat käsivarret ja otsa. Tavallaan harmi ettei tullut oltua rannalla yhtään pidempää, sillä siellä olisi kyllä saanut rusketusta.
Kävin nimittäin Metsänläpirannassa uimassa. Se on minusta ehdottomasti Maailman paras paikka käydä uimassa ja sitä se oli eilenkin. Vesi ei ollut varsinaisesti lämmintä, mutta sellaista sopivaa merivettä. Olisiko ollut jotain +18C eli aivan siedettävää. Kävin uimassa ja sukeltelin muutaman kerran, aivan upeaa! En tosin tiedä kuvittelinko, mutta kyllä meri oli minusta sameampaa kuin joskus ennen. Se ei ollut samalla tavalla kirkasta, kuin joskus lapsuudessa ja on taas mietittävä, miksi niin on käynyt tai miten se on edes mahdollista.
Ystävä M oli oma itsensä ja olemmekin tulleet juttuun jo yli neljännesvuosisadan. Siis hyvä ystävä, sellainen johon voi luottaa. Hän nosti esille ajatuksensa veneen ostamisesta. En tiedä oliko kyseessä minun suuntaani heitetty koukku, vai oliko kyseessä aidosti M:n ajatus hankkia itselleen täysin oma vene. Joka tapauksessa minulle ei tuollaisia kannata kertoa, jos tahtoo pitää minut asiasta erossa. Nielaisin asian peruketta myöten ja kävin jo suunnittelemassa millaiseen veneeseen olisi mahdollisuus.
Lähdimme alustavasti siitä liikenteeseen, että vene ostetaan kimpassa. M ostaa 3/4 osaa ja minä sen puuttuvan 1/4. Tietysti helpompaa olisi se, että kumpikin ostaisi veneestä puolet, mutta käytännön syistä en ole täysin tuon kannalla. Veneen tukikohta tulisi joka tapauksessa olemaan Hangossa ja ystävä M asuu siellä, minä en. Hänellä on mahdollisuus käyttää venettä käytännössä joka päivä, minulla vain viikonloppuisin. Tästä syystä koen sen reilummaksi, että tulisin omistamaan veneestä vain sen neljäsosan. Tämä takaa minulle käyttöoikeuden ja oikeuden kutsua venettä omakseni. Vastuu veneen käytännön toimenpiteistä, kuten sadeveden tyhjennys jäisi siten M:lle.
Mutta miksi vene? Siksi, koska ei ole täydellistä elämää ilman venettä. Maakrapu ei vain voi ymmärtää kuinka vaillinaista hänen elämänsä on ilman mahdollisuutta lähteä merelle ja vain olla. Veneellä pääsee saareen, sillä voi kalastaa, käydä ongella tai laskea verkkoja. Haluan ehdottomasti kokeilla pitkää siimaa ja opetella kuinka sellainen edes ylipäätänsä tehdään. Siitäpä muuten projekti talven ajaksi. Tehdä oma 50 metrin pitkäsiima ja sille laatikko. Merilinnustus vaatii käytännössä oman veneen ja sitä minulla ei ole ollut kymmeneen vuoteen. Pääsisi taas linnustamaan. Ennen kaikkea.. pääsisi merelle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti