Olipa taas peli, oli ihan supertähtiä. Niitä harvemmin näkee ja siksi minä kait tuonne lopulta menin. Itse pelin lopputulema oli jo ennalta käsin selvä, käytännössä arvonnasta lähtien. Niin suuria ihmeitä ei kovin usein tapahdu, että Veikkausliigan mestari voittaa Turkin Süper ligin mestaria. Eikä niin tapahtunut tälläkään kertaa vaikka HJK onnistui rakentamaan kaksi tai kolme erittäin hyvää maalipaikkaa. Itse asiassa ylähirsi pelasti maalin ainakin kerran, tosin vierailija teki kolme.
Kotijoukkueen pelaajista silmään pistivät Johannes Westö, Dawda Bah ja olisiko ollut Dema hienoine kantapäätemppuineen. Muuten ihan hyvää peruspelaamista, mutta taso ei vain riittänyt. Mäkelän pelaamiseen teki välillä mieli kommentoida, että tule pois, sillä on peli kesken. Kyllähän mies yrittää ja painaa kuin höyryjuna, mutta kun tekniikka ei riitä.
Besiktasin pelaajista mieleen jäi tietysti Guti, Quaresma ja Fabian Erst. Samoin se heidän nuori maalivahti Cenk Gonen pelasi upean pelin. Muutamia todella maailmanluokan pelastuksia, jotka kyllä pitivät pelin vieraiden hallussa. Huonompi maalivahti olisi päästänyt ainakin kaksi maalia. Hyvä kaveri ja tulee kyllä olemaan sen miljoonan arvoinen minkä Besiktas miehestä maksoi.
Huomioita pelistä.
- HJK:n pelaajat olivat usein yhdessä klimpissä samalla kenttäpuoliskolla kun taas Istanbulin sankarit pitivät ryhmityksen leveänä koko pelin ajan.
- Suurin osa kotijoukkueen aloituksista pelattiin pitkänä pallona vasempaan laitaan Dawda Bahin päähän.
- HJK:n hyökkäykset muuttuivat vaarallisiksi kun Sorsa tuli peliin mukaan ja rupesi jakelemaan keskityksiä päätyrajalta.
- Tuntuu siltä että kotimaiset hyökkääjät eivät ole maalintekijöitä sanan varsinaisessa merkityksessä.
- Turkkilaiset tappeli keskenään katsomossa.
Kiva peli vaikka kotijoukkue olisi ansainnut ainakin yhden maalin. Toivottavasti ensi vuonna pääsee seuraamaan myös yhtä hyviä Europelejä kuin tänä vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti