Hain itselleni kopion työväenopiston uudesta koulutustarjonnasta tuolta lähikirjastosta ja olen silmäillyt sen läpi. En ole aivan viime vuosina käynyt ensimmäiselläkään kurssilla, mutta nyt syksyksi olen pohtinut asiaa. Oikeastaan voisi olla hauskaa käydä vähintäänkin parilla luennolla ja ehkä ihan oikealla kurssillakin.
Kaiketi kyse olisi vaihtelusta, sillä suuri osa minua kiinnostavista kursseista on sellaisia joita en ihan joka päivä pääse kokeilemaan. Eräskin oli aika yllättävä veto, mutta harkitsen sitä vielä. Vastapainona kun on kuitenkin se, että minusta on kurjaa olla joka ilta menossa jonnekin. Nautin siitä kun saa vain olla.
Eniten minua kiinnosti Naapurimaiden esihistoria -luentosarja. Aihe kun on lähellä minun sydäntäni vaikka en arkeologiksi koskaan pyrkinytkään. Historiassa on kuitenkin vain jotain kiehtovaa. Kaiketi se ihmiskunnan selviytymisen tarina on se, mikä minua kiehtoo ja kaikki se mikä siihen liittyy. Kulttuuri, tiedot ja taidot.
Pitäisi muistaa laittaa sähköpostia siitä maakuopasta jonka näin vaellusretken aikana. Loogisin osoite olisi varmaan Suomussalmen paikallismuseo, sillä kait sieltä sellainen löytyy. Vaikka en minä väitä sen olevan esihistoriallinen kuoppa, mutta hyvinkin satavuotias.
Heinäsirkat soittavat ulkona niin lujaa, että luulin sen tulevan televisiosta. Taidan mennä parvekkeelle kuuntelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti