Cat's are funny and birds are clever

Funny :D

Hengen ja ruumiin ravintoa

Illalla pelataan el Clásico enkä tällä kertaa ole katsomassa sitä missään erikoisemmassa paikassa. Oliko nyt vuosi sitten kun kävin kaverin kanssa urheilubaarissa ja tunnelma oli kieltämättä upea. Ehkä hienoin tunnelma mitä olen jalkapalloa katsoessa kokenut, jos paikanpäällä nähtyjä ottelua ei lasketa mukaan.

Tällä kertaa nautin otelusta netin kautta, sillä käyttämäni vedonlyöntitoimisto näyttää pelin sivuillaan. En usko, että tulen laittamaan rahaa kiinni peliin, sillä todennäköisyydet ovat liian tasan. Itse asiassa tasapeli voisi olla hyvä veikkaus, mutta minä en tuohon uskalla luottaa.

Mistä muuten löytää hyvää paperiliimaa? Minulla olisi yksi kirja, jonka ostin hieman rikkoutuneena ja se pitäisi saada korjattua. Kirjan selkä on irronnut toiselta sivulta, joten siihen pitäisi tehdä uusi tunneli ja liimailla vähän harsokangasta. Ei luulisi olevan liian vaikeaa, joten meinasin tehdä korjauksen itse. Edellyttäen että löydän sen liiman.

Ostin myös viikonloppuna kirjoja:
- Ulkoasiainministeriön julkaisuja - Suomen sinivalkoinen kirja II
- Urho Kekkonen - Onko maallamme malttia vaurastua?
- Sorkko, Parantainen ja Isosomppi - Vornan taistelutaival, Jalkaväkirykmentti 50 1941 - 1944

Ensimmäinen kirja on puhdas tuuriostos, se jotenkin vain puhutteli minua ja päätin ostaa sen siksi. Osittain kyse on uteliaisuudesta, mutta ennen kaikkea tuosta "puhuttelevasta" tunteesta.

Luin pari vuotta sitten aika monta Juhani Suomen kirjoittamaa Kekkoskirjaa ja niistä jäi jäljelle halu lukea joku Kekkosen itsensä kirjoittama kirja. Onko maallamme malttia vaurastua on otsikkona kohtuullisen mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen. Varsinkin kun saimme tänään lukea suomalaisten olevan Pohjolan köyhällistöä. Odotan mielenkiinnolla mitä Urho on aiheesta kirjoittanut.

Vornan taistelutaival liittyy pitkälti omaan kiinnostukseeni aiheesta - sotaan ja sodankäyntiin. Kirja olisi jäänyt kuitenkin ehdottomasti ostamatta, ellei syksyn aikana olisi selvinnyt isoisän taistelleen kyseisessä rykmentissä. Yhteensä yli kolme vuotta samassa osastossa, joten käytännössä suurin osa kirjan sisällöstä liittyy parin mutkan kautta myös minun elämääni.

Sunshine, sunshine

Pretty darn impressive. Wonder how could it be used in everyday life?

Palautukset miljooniksi

Otsikko on yliampuva, mutta se tuli ensimmäisenä mieleen eikä varsinaisesti tee mieli muuttaa sitä. Tuohan loppujen lopuksi on niin kaunis ajatus, että siitä kannattaa pitää edes tuon verran kiinni.

Suomessa on hassu verotus ja edellisen vuoden verotuksen yli- tai alijäämä tasoitetaan näin vuoden lopussa. Minulle se onneksi tarkoittaa ylijäämää ja olen miettinyt erilaisia käyttötarkoituksia tulevalle summalle.

Samaan aikaan erilaisissa julkaisuissa on päivitelty kuinka heikoissa kantimissa suomalaisten kotitalouksien talous oikeastaan on. Suurella osalla pesukoneen hajoaminen aiheuttaa taloudellisen katastrofin, sillä varmuusvarastoja ei ole nimeksikään. En mene asiaan syemmälle, mutta olisi hyvä pitää säästössä minimissään kolmen kuukauden ansiotulo eräänlaisena puskurina.

Viime vuonna sijoitin palautuksia osakkeisiin, tarkemmin sanottuna Talvivaaran Kaivososakeyhtiöön ja olen päätökseeni tyytyväinen. Kuluneen vuoden aikana sijoituksen arvo on kasvanut yli puolitoista euroa osakkeelle, joten tyytyväisyys on perusteltua. Se osaltaan vaikuttaa nyt vallalla oleviin suunnitelmiin, sillä harkitsen lisäsijoitusta samaan yhtiöön. Pitkällä aikavälillä hinta on todennäköisesti yhä edullinen, joskaan samanlaista nousua on vaikeampi odottaa seuraavan vuoden aikana. Tai mistä sitä tietää, olen usein väärässä.

Fiskars houkuttelee myös, sillä osake on todennäköisesti yhä aliarvostettu. Luin jostain, että Wärtsilän osuus Fiskarsin osakkeessa on painanut itse Fisun osuutta huomattavan alas, vaikka kurssi on nousut todella korkealle. Prosentteina Fiskars on kirkkaasti parhaiten pärännyt omistus tämän pojan salkussa, mutta painoarvo on jäänyt pienemmäksi. Lisäksi Fisun osakkeessa houkuttelee Wärtsilän mahdollinen lisäosinko ensi vuoden aikana, sillä Wärtsilän kassassa pitäisi olla ylimääräisiä varoja.

Selkeyden vuoksi niille, joille aihe on tuntematon. Firkars omistaa n. 17 % Wärtsilän osakekannasta, joten W:n osakeen arvo hinnoitellaan Fisun osakkeeseen. Lisäksi W:n maksamat osingot tippuvat ajan myötä myös Fiskarsin omistajille, eli kyseessä on todellinen 2-in-1 konsepti.

Mielenkiintoisia asioita ja kalliit munat

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vakuutti tänään, että EURO kestää nykyiset ongelmat, eikä EURO alue ole hajoamassa. Minulla kulki epäuskon aalto selkärangassa kun kuuntelin miehen puhetta. Jokin siinä esityksessä vei uskottavuuden koko puheenvuoron sisällöstä ja valoi uskoa aivan päinvastaiseen lopputulemaan. Ehkä Liikas Erkin nopea ja salamannopea vastaus toimittajan kysymykseen, sillä se tuntui ennalta suunnitellulta ja harjoitellulta vuorosanalta.

Korean niemimaalla ammuttiin tykistöllä, josta seurasi ajatusleikki siitä kuinka täällä reagoitaisiin vastaavaan tilanteeseen, jos Ruotsi ampuisi 200 kranaatin keskityksen Ahvenanmaalle. Tulin siihen tulokseen, että Etelä-Koreassa ollaan pitkämielistä sakkia. Tosin voihan kyse olla siitä, että talutushihna on kireällä Tyynen valtameren ylitse.

Ymmärrän, että viime kesä oli todella kuiva ja aiheutti huonon viljasadon. Sitä minä en kuitenkaan tahdo ymmärtää, että lähikaupan luomumunien kilohinta on parhaimmillaan yli seitsemän euroa. Varsinkaan kun samaan aikaan vapaan kanan munat maksavat kilolta alle kolme euroa. Pyrin yleensä aina ostamaan luomumunia, mutta nyt minun kipurajani on ylittynyt. En pysty perustelemaan itselleni miksi vihreät arvot maksavat yli kaksi ja puoli kertaa enemmän, kuin vapaat arvot.

Illalla pelataan eurooppalaista jalkapalloa ja telkkarista näytetään Braga - Arsenal, mikä kuulostaa aavistuksen eksoottiselta valinnalta. Tosin vierasjoukkueena on suuri englantilainen joukkua ja kaikki fudista seuraavat tietävät, että YLE rakastaa suuria englantilaisia jalkapalloseuroja. Henkilökohtaisesti olisin toivonut hieman yllätyksellisyyttä tv-pelin valintaan, sillä se jää kuitenkin aina puuttumaan tv-yhtiöiden valinnoista.

Pelillisesti ehkä tiukin ottelu on E-lohkon Basel vs. Cluj, jossa voittaja pystyy vielä unelmoimaan jatkopaikasta. Toisaalta G-lohkon tilanne on lähes täysin auki, joten sieltäkin löytyisi varmasti jotain jännittävää. Eikä tietysti pidä unohtaa FK Partizanin ottelua, jossa on suomalaisväriä Medon merkeissä. Siinä tosin ei ole enää urheilullista kiinnostavuutta. Helsingin raitapaidat kylvettänyt Partizan, on aivan liian köykäinen joukkue Mestareiden liigaan.

Cowboys & Aliens

Looks like as fun as 1000 kg of Gummi bears.

Ghetton etuvartiosto

Itäkeskus on yksi niistä kauppakeskuksista, joissa minä käyn ja paikka on siksi tuttu. Siitä syystä on helppo allekirjoittaa oikeastaan kaikki mitä Dirk Anbeek sanoo omistamastaan, yhdestä pohjoismaiden suurimmasta, kauppakeskuksesta.

Tallinnanaukiolla on juoppoja, kauppakeskus on nuhruinen ja koko paikkaa leimaa ghetton etuvartion ilmapiiri. Samaan aikaan paikka huutaa mahdollisuuksia, se on metron ainoa solmukohta ja itäisen Helsingin keskus. Lisäksi itse kauppakeskuksen pääkatu - Bulevardi - on arkkitehtoonisesti jopa kohtuullisen mielenkiintoinen. Kyseessähän on vain suora ja pitkä käytävä, mutta kaareva lasikatto ja toisen kerroksen kävelytasanne tuovat siihen ilmettä. Minua sen sijaan ärsyttää tilaan kuulumattomat muoviset kasvit, rumat myyntikojut ja huono valaistus. Tilasta on tullut sirpaleinen.

En tiedä mihin hollantilaisomistajat aikovat käyttää 25 miljoonan remonttirahat, mutta minä korjauttaisin ainakin edellä mainitut epäkohdat. Painotuksen ollessa valoissa. Kaarevan lasikaton muoto, pitäisi tuoda paremmin esille ja luoda sen avulla jotain spektaakkelin omaista. Kauppakeskuksien pitää houkutella ihmisiä, sillä liikkeet ovat kuitenkin niissä aina samoja.

Lunta ja jäätelöä

Ulkona sataa lunta, on satanut jo suurimman osan päivästä. Sellaista kevyttä pakkaslunta, joka peittää maan. Mietin säilyykö se kevääseen asti. Syön kinuskituutin.

Ilotulitus on parasta

Kuudelta ammuttiin aivan tuossa naapurissa hieno ilotulitus. Kesti useampia minuutteja ja oli oikeastaan aika mahtavan näköinen. Alkoi hyvin matalana, mutta loppui niihin isoihin, jotka jysähtävät lähtiessään ja täyttävät koko taivaan räjähtäessään. Aivan parasta.

Pelkkä päivitys

Mielenkiintoinen päivä huomenna, on sännättävä paikasta toiseen melkein aamusta iltaan. Tavallaan ihan hauskaa, mutta säntäily on aina säntäilyä ja minä en välitä säntäilystä. Toisinaan se on välttämätöntä kuten nyt huomenna ja se siitä, ei enempää.

Posti toi toissa viikolla yhden paketin, missä oli tilaamani pusero. Olen fanittanut New York Giants joukkuetta jo ties kuinka kauan ja olen siitä muistaakseni ennenkin kirjoittanut. Varsinaisia fanituotteita en ole kuitenkaan hirmuisesti harrastanut, sillä valuuttakurssit ja postimaksut eivät ole olleet kovin suotuisia. Nyt kuitenkin tilasin jotain klassista Giants fanikamaa ja sain mitä halusin. Jotain aavistuksen mautonta, mutta silti niin hemmetin hienoa.

Parhaat osingot 2011

Kirjoitin noin vuosi sitten blogihistoriani ylivoimaisesti suosituimman kirjoituksen. Suoritus on sinällään säälittävä, sillä kirjoituksen pihvi oli jonkun toisen kirjoittama, minä tein siitä vain listan ja kirjoitin ympärille pari riviä tyhjänpäiväistä löpinää. Vähän kuin tässäkin.

Kyse oli viime kevään parhaista osinkokoneista ja niiden TOP10 rankkauksesta. Olen kohtuullisen kiinnostunut listauksesta, sillä osingot ovat minulle tärkein yksittäinen peruste osakkeita valitessani. Ensi kevään listauksesta toivoin saavani ainakin kolme omaa osaketta TOP10 listalle, mutta ainakin allaolevaan listaan pääsen peräti neljällä osakkeella. Käytännössä kaikilla niillä firmoilla, jotka olen ostanut osinkojen vuoksi. Ainoastaan Talvivaara puuttuu, mutta sen puuttumista ei varmasti tarvitse suuremmin selitellä.

Parhaita osingonmaksajia keväällä 2011 / Osinkotuotto %

- Orion B / 7,0
- PKC Group / 6,2
- Elisa / 6,1
- Sampo / 5,9
- Alma Media / 5,5
- Fiskars / 5,4
- Lännen Tehtaat / 5,4
- Fortum / 5,3
- Nokia / 5,2
- Sanoma / 5,2

Lihavoidut yhtiöt ovat kirjoittajan omia yrityksiä.

Lähde: Balance Consulting, Kauppalehti

****

Nokia Oyj maksaa osinkoa EUR 0,40 / osake. Lähde
Fortum Oyj maksaa osinkoa EUR 1,00 / osake. Lähde
Fiskars Oyj maksaa osinkoa EUR 0,60 / osake. Lähde
Sampo Oyj maksaa osinkoa EUR 1,15 / osake. Lähde

****
Update 16.2.2011

Fiskars Oyj maksaa ylimääräistä osinkoa EUR 1,30 / osake. Lähde

Arvonnousu vai osingot?

Kauppalehden nettisivun keskustelupalstalla oli avaus, missä pohdittiin sijoittajan näkökulmasta osakkeiden arvonnousun ja osinkojen arvostusta. Kumpaa sinä arvostat enemmän, osakkeiden arvonnousua vai osinkoja? Minulla ei ole kirjoitusoikeuksia kyseiselle palstalle, enkä ole niitä hankkimassa, mutta luen ahkerasti sieltä päivän ajatuksia. Sillä joskus niistä oppii ja joskus ei.

Tuo kysymys oli kuitenkin herättelevä. Kumpaa minä arvostan omissa sijoituksissani, arvonnousua vai osinkoja? Salkkuni sisältää suorina omistuksina viittä eri kotimaista yritystä, joista ainoastaan Talvivaara ei maksa osinkoja. Tähän syynä on tietysti kaivoksen nuori ikä ja sen myötä tulevat epävarmuustekijät. Kaikki muut ovat kuitenkin "hyviä osingon maksajia" ja näistäkin ainoastaan Nokian historiaan ei kuulu korkea osinkotuotto. Itse asiassa vasta viime vuonna Nokian osinkotuotto nousi yli neljän prosentin.

Voi siis tulkita, että minun osakesalkkuni perustuu osingoille. Toisaalta kyseessä on vielä niin pieni salkku, että osakkeiden arvonnousuun on syytä myös paneutua. Tästä syystä minulla on Nokiat ja Talvivaarat, uskon niiden kurssien nousevan tulevaisuudessa vielä huomattavasti. Lisäksi Sammon ja Fortumin kursseissa on myös mielestäni nousuvaraa, joskaan ei ehkä yhtä paljoa kuin kahdessa edellä mainitussa.

Arvostan osinkoja siksi, että ne ovat "oikeaa" rahaa. Ne maksetaan minun tililleni, samalla kun pelkkä arvonnousun hyödyntämiseksi osakkeet olisi realisoitava. Tämä ei kuitenkaan sovi suunnitelmiini ja sulkee siksi itsensä pois vielä tässä vaiheessa. Realistinen suunnitelma onkin siis panostaa edelleen valitsemiini osakkeisiin ja kasvattaa omistusta niissä hitaasti. Minulla ei ole työkaluja, eikä kyllä uskallustakaan nopeisiin liikkeisiin pörssissä. Siksi pyrin rakentamaan varallisuuttani osinkojen kautta.

Ensi viikolla on tarkoitus julkaista uusi "arvauslista" ensi kevään hyvistä osingonmaksajista. Odotan, että TOP10 listalla on ainakin kolme omaa osakettani (Fortum, Nokia ja Sampo).

It's called comedy

See, comedy.















Really, it is.

Myrsky, lautapeli ja Hemingway

Ulkona on myöhäisen syysmyrskyn tuntua, tuulee ja sataa jotain märkää. Sen piti olla talvimyrsky, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. En osaa sanoa olevani hyvillään tai pahoillaan, myräkkä mikä myräkkä. Vaikka tietysti pidän tuollaisista, hankalista säätiloista. Varsinkin jos saa olla sisällä lämpimässä, kuuntelemassa tuulen puhaltamista.

Scotland Yard on hieno peli, sillä se pakottaa pelaajat miettimään. Siinä mielessä ehkä ainutlaatuinen lautapeli, vaikka todennäköisesti parempiakin on olemassa. Tuon minä kuitenkin omistan ja pääsin kokeilemaan sen pelaamista pitkän ajan jälkeen. Se oli aivan yhtä hauskaa kuin muistini kuvitteli. Suosittelen lämpimästi.

Kuuntelin yhden romaanin, Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri. Olen huomannut sen aikaisemminkin kirjaston äänikirjojen joukossa, mutta tartuin siihen vasta tänään. Nyt se on kuunneltu. En malttanut lopettaa kun tarina oli alkanut ja kirja on muutenkin varsin lyhyt romaaniksi. Sen voima ei ole kuitenkaan kadonnut minnekkään, vaan vangitsee kuuntelijan ja kietoutuu tämän mielen ympärille, hengittäen suolaista meren huurua kasvojasi vasten. Ehkä liioittelen, mutta se on hieno kirja. Kävi mielessä, että Hyrys Antin Uunissa on jotain samaa, mutta vain hyvin pieninä hitusina. Onko kyse nerouden valosta vai mistä, mutta Hemingwayn kirjassa sitä oli mitan täydeltä, enemmän kuin Uunissa.

It's New Vegas baby!

Viime päivinä olen tuhlannut aikaani Uudessa Vegasissa eli Fallout: New Vegas pelin parissa ja nauttinut niistä hetkistä suunnattomasti. Kyseessä on uusin lisäys jo legendaariseksi muodostuneeseen Fallout pelisarjaan, jota olen aikaisemminkin pelannut. Perusmaisema on edelleen ydinsodan jälkeinen Amerikan Yhdysvallat ja on siksi hyvin tutun ja turvallisen oloinen, mikään ei ole muuttunut.

Itse asiassa New Vegas onkin eräänlainen jatkumo edelliselle, Fallout 3:lle. Huolimatta siitä, että Washington DC on vaihtunut Las Vegasin uuteen tulemiseen eli New Vegasiin. Maisema on kuitenkin hyvin samanlaista, hiekkaista, raunioiden täyttämää jättömaata. Jonka asukit muistuttavat jättömaan asukkeja kaikkialla Suuren Sodan jälkeisessä maailmassa. Se tekee pelaajan elämästä tutun ja turvallisen, vaikka suuria yllätyksiä se ei onnistu aiheuttamaan. Suuri osa maailmasta on kuin unikuva pelin aikaisemmasta versiosta.

Minulle on jäänyt pelatessani käsitys, että kyseessä on eräänlainen toinen yritys. Steroideilla ruokittu tulkinta Fallout kolmosesta, mikä on samaan aikaan uskomattoman upea kokemus ja lievä pettymys. Erot näkyvät pienissä yksityiskohdissa, rakenteen säilyessä hyvin samankaltaisena. Tutkittavaa on enemmän, työkaluja on enemmän eli aseiden suunnittelijat ovat vahvistaneet mielikuvitustaan nitroglyseriinillä. Toisaalta pitää kuitenkin muistaa, että peli ei ole pääasiassa päähänammuntakilpailu. Itse asiassa pelin pystyisi todennäköisesti pääsemään läpi lähes pelkästään puhumalla, mutta mutanttien paahtaminen liekinheittimellä on ehkä sittenkin hauskempaa.

Kirjoitin edellisestä versiosta aikaisemmin ja muistan yhä hyvin kuinka ahdistava kokemus metrotunneleissä hiippailu parhaimmillaan oli. En edelleenkään mene mielelläni niihin tunneleihin jos pelaan kyseistä peliä uudestaan. Toisaalta olen kokeillut pelissä sellaista pelitapaa, mitä en aikaisemmin ole kokeillut. Tuo on ehkä loistavin piirre koko pelisarjassa, se antaa pelaajalle mahdollisuuden pelata niin erilaisilla tavoitteilla. Pääjuoni on olemassa, tuomassa turvaa jokaiselle pelikerralle, mutta sen ympärillä kulkee kymmeniä erilaisia sivujuonteita. Jättäen jälkeensä mielentilan, joka herättää kummastusta. Kuinka tuo oli mahdollista ja miksi en kohdannut sitä aikaisemmin?

Hyrys Antin Uuni

Sain luettua loppuun viime vuoden Finlandia palkinnon voittaneen kirjan Uuni, jota takakansi kehuu aihetaan avarammaksi kirjaksi. Kirjan tarina pyörii hyvin pitkälle päähenkilön elämän ja ajatuksien ympärillä, hänen rakentaessa unelmiensa uunia. Vierastan kirja-arvosteluja ja yritän välttää sellaisen kirjoittamista tälläkään foorumilla, mutta ajatuksia tuo teos kuitenkin herätti.

Kirjan lukeminen kesti minulle kohtuullisen kauan, sillä halutessani pystyn nielaisemaan kirjan hyvinkin suurissa erissä ja nopeassa tahdissa. Varsinkin kun kirja on hyvin kirjoitettu ja tämä oli sellainen. Itse asiassa heti ensimmäisellä sivulla tuli tuttu tunne, että nyt pitelen käsissäni jotain mestarillista. Sillä Hyrys Antti osaa kiistatta kirjoittaa. Kirja oli kuitenkin siitä erikoinen ettei sen lukemiseen syntynyt pakottavaa tarvetta, kyse oli enemmänkin tarpeesta lukea kirjaa hitaasti ja pienin siemauksin.

En voi väittää perehtyneeni Päätalos Kallen teoksiin kovin syvällisesti, mutta hänen kirjoissaa on mielestäni jotain samaa. Kirjaa on lähes mahdoton ahmia, selata eteenpäin sivu kerrallaan ja yllättyä tarinan loputtua niin nopeasti. Kuuntelin Ihmisiä rakennustelineillä äänikirjana ja nautin kokemuksesta huomattavasti enemmän kuin miehen kirjojen lukemisesta ja minusta tuntuu, että Uunin pitäisi myös olla äänikirja. Kuvittelen, että se uppoaisi minuun ääneen luettuna paljon paremmin kuin paperilta luettuna.

Tasaisesti se etenee, ilman suuria huippuja ja syviä laaksoja. Tasaisesti kohti loppua, aivan kuin onnellinen elämä.

Luvut kadoksissa

Jenkeissä äänestettiin viime yönä ja tuloksia on tippunut aika hyvin, itse asiassa koko tulos on jo selvä. Republikaanit voittivat edustajainhuoneen ennätysluvuilla, itse asiassa demokraatit eivät ole hävinneet yhtä murskaavin numeroin sitten vuoden 1938. Senaatissa sen sijaan demokraatit onnistuivat säilyttämään enemmistönsä, vaikka republikaanit ottivat isoja voittoja myös niissä vaaleissa.

Tapahtumia seuranneille vaalitulos ei ole suunnaton yllätys, vaan on itse asiassa aika selvä. Demokraatit tiesivät häviävänsä edustajainhuoneessa jo hyvän aikaa sitten ja heidän energiansa meni senaatin säilyttämiseen. Tässä on onnistuttu, joten kyse on eräänlaisesta torjuntavoitosta. Molempien huoneiden menetys olisi ollut merkittävä takaisku Obamalle, mutta nyt tilanne on jollakin tavoin siedettävä. Uskoisin..

En valitettavasti ole saanut selvitettyä, oikeastaan minkäänlaisia lukuja, teekutsuryhmittymän tuloksista. Hesarin otsikko tietää kertoa heidän rynnineen, mutta iloisesti jättää luvut kertomatta. Ei se ole ilmeisesti helppoa sielläkään suunnalla. No oli miten oli, minua ne luvut kiinnostavat siitä syytä, että niiden avulle selviäisi kuinka riippuvainen republikaanit (GOP) tulevat olemaan "ulkopuolisesta" ryhmittymästä. Näkemyserot ovat kuitenkin aika merkittäviä itse puolueen ja oikean äärilaidan edustajien välillä. Sisäinen ristiveto on aina pahasta puolueen kokonaiskannatukselle ja sitä olisi hauska spekuloida hieman ennakolta.

Muuten homma taitaa olla nyt aika seis lätäkön toisella puolella ja on vaikea kuvitella, että maan asiat lähtevät oikeasti rullaamaan eteenpäin. Eivät ainakaan suurien ja merkittävien asioiden osalta, mikä tarkoittaa Obaman suurien suunnitelmian murenemista. Hänen suurimmaksi saavutuksekseen saattaa jäädä terveydenhuollon uudistaminen sosiaalisempaan suuntaan.

Päivän lööpit

Tänään oli taas se päivä vuodesta kun demokratiaa ja tasa-arvoa juhlittiin kotimaiseen tapaan eli viime vuoden verotiedot on taas kaikkien tiedossa. Käytännössä meinaa tietysti sitä, että vain rikkaat ja kuuluisat pääsevät nauttimaan julkisuudesta. Minun verotulot nyt eivät kiinnosta ketään muuta kuin verottajaa ja minua itseäni.

Suurimman päivälehden suurin lööppi tätä kirjoittaessani on Sofi Oksasen tienistit. Neiti(?) Oksanen on kymmenkertaistanut tienistinsä ja siitä ansiosta on päivän pääuutisia. Minusta suurempi uutinen hänen tapauksessaa on enemmänkin se, ettei hän ole tienannut kirjoillaan yhtään enempää. Kyseessä on kuitenkin yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita, joten sitä taustaa vasten tulojen jääminen alle puolen miljoonan on aika heikkoa. Tosin suurin kansainvälinen huomio taitaa kuitenkin ajoittua vasta tälle kuluneelle vuodelle ja sen mukaiset tulot näkyvät vasta ensi vuonna, jos näkyvät.