Ehkä tuosta reissusta jäi jälkeen ajatus, jota en ole vieläkään täyttänyt. Ebolissa oli Carlo Levin patsas, josta otin kuvan koska en tiennyt miehestä mitään. Myöhemmin opin hänen olleen kirjailija, joka luonnollisesti herätti ajatuksen italialaisesta kirjallisuudesta.En ole oikeastaan koskaan lähtenyt lukemaan jonkin tietyn maan kirjallisuutta, mutta italialainen kirjallisuus on ollut mielessäni jo vuoden päivät. Tähän mennessä en ole lukenut kuin Umberto Econ, Danten ja Niccolò Machiavellin kirjoja. Vai lasketaanko Julius Ceasar tähän myös mukaan? Xenophon oli kreikkalainen, joten sitä ei tässä kannata laskea.
Taidan elvistellä, vaikka todellista aihetta ei taida edes olla.
Huomasin juuri, että Carlo Levin tunnetuin teos Jumalan selän takana (Cristo si è fermato a Eboli) löytyy Pasilan kirjastosta. Taidanpa varata sen itselleni, sillä olen viimeksi lukenut Mihail Gorbatšovin muistelmia. Huomaatko, elvistelen taas.
Minusta siis on elvistelyn aihetta kun lukee muutakin kuin iltapulun lööpit. Tosin olen myös ihan aidosti sitä mieltä, että lukeminen tekee ihmiselle hyvää. Lähes kirjasta riippumatta.
Viisi kirjaa kirjahyllystäni:
- Jules Verne, Saareen heitetty
- David Lagercrantz, Minä Zlatan Ibrahimović
- Heinz Guderian, Achtung-Panzer!
- Ernerst Hemingway, Ja aurinko nousee
- Albert Camus, Putoaminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti