Hip hei, vapaa markkinatalous!
Siirryin kertaheitolla taas siihen omistavaan yhteiskuntaluokkaan, sillä olen pannut käytäntöön kolmannen osan pitkäaikaisessa sijoitusstrategiassani. Olen jo pidempään miettinyt omaa taloudellista tilannettani ja tehnyt yhteenvedon nykyisen tilanteen pohjalta. Mikäli haluan oikeasti hankkia omaisuutta, on minun tehtävä myös konkreettisia toimenpiteitä. Enkä tässä tarkoita sitä joka viikkoista lottokuponkia (huom, yksi ruutu).
Olen jo pidemmän aikaa säästänyt rahaa korkeakorkoiselle säästötilille. Käytännössähän tuo on hieman naurettava nimi, sillä tämän hetkinen korkotaso on selvästi alle 2%. Korkotasoa, jota on vaikea kutsua korkeaksi koroksi. Se on kuitenkin turvallinen tapa toimia ja kaikessa yksinkertaisuudessaan tehokasta. Palkkapäivänä tulee automaattisesti siirrettyä sopiva summa syrjään, odottamaan aikaa parempaa. Tuo on ollut strategiani ensimmäinen vaihe. Toinen vaihe käynnistyi vuoden alussa, sijoittaessani kertasumman joukkovelkakirjaan. Sille korkotuotto on huomattavasti parempi, mutta ongelmana on sen määräaikaisuus. Sijoitettu pääoma (ja tuotto) on käytössä vasta kahden vuoden kuluttua. Hyvä niin, mutta vaatii suunnittelua.
Kolmas vaihe käynnistyi tänään, sillä tein suoran osakesijoituksen. Olen varannut tähän summan, joka vastaa noin 20% kokonaisvarallisuudestani. Suurempaa osuutta en halua käyttää, sillä osakkeiden riski on kuitenkin huomattava. Verratessa varsinkin säästötiliin ja joukkovelkakirjaan, joiden riski on käytännössä olematon.
Tekemälläni osakesijoituksella, minusta tuli osa omistavaa yhteiskuntaluokkaa ja pääsen nauttimaan sen tuomista osingoista. Siis siitä tuotosta, jonka yritys jakaa omistajilleen. Käytännössähän ei puhuta mistään suurista summista, mutta tuotto tulee täysin ilman omaa työtä. Ei yhtään hullummin, jos vain on hermoja seurata pörssikurssien kehitystä.
Omistan tällä hetkellä häviävän pienen osuuden kolmesta eri julkisesta osakeyhtiöstä. Osuudet ovat tietysti pieniä, mutta tuovat elämään jännitystä ja omanlaistaan tyydytystä. Nyt on mahdollisuus elvistellä, että tuokin yritys on osaksi minun. Kyseessä olevat yritykset aakkosjärjestyksessä:
- Fiskars
- Fortum
- Sampo
Tarkoitukseni on pitää sijoituksistani kiinni ainakin seuraavat neljä vuotta. En odotan sen aikana tapahtuvan mitään suurempaa, mutta se neljä vuotta on vain jäänyt jostain mieleen. Ajanjaksoa voi perustella ehkä sillä, että reaalitalous on todennäköisesti neljässä vuodessa selättänyt tämän nykyisen laman ja kurssit ovat kääntyneet nousuun. Vaikka mistä sen sitten lopulta tietää. Onhan se täysin mahdollista, että esimerkiksi Fiskars ajautuu selvitystilaan kahden ja puolen vuoden kuluttua tästä päivästä. Epätodennäköistä, mutta mahdollista.
En lupaa, että pidän täällä mitään erityistä seurantaa kurssien kehityksestä, mutta saatan niin myös tehdä. Todennäköisemmin siinä tapauksessa, että kurssit lähtevät nousuun. Onhan positiivista uutisista aina hauskempi elämöidä kuin neatiivisista. Sitä paitsi, asiasta kiinnostuneet voivat aivan yhtä hyvin laittaa päivämäärän, kurssin ja yritysten nimet ylös omaan kalenteriinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti