Aurora Borealis in Finnish Lapland 2011

Aurora Borealis in Finnish Lapland 2011 from Flatlight Films on Vimeo.

Enjoy Finland!

Heleniuksen seuraava ottelu?

Laitetaan oheinen netistä löytämäni lainaus kun kerran olen nyrkkeilystä kiinnostunut. Olisi joka tapauksessa aika uskomattoman hienoa jos tuollainen matsi Helsingissä nähtäisiin.

Robert Heleniuksen titteliottelu lähenee - tarjous jo jätetty!

Robert Helenius ottelee todennäköisesti 3. joulukuuta Helsingissä ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan Euroopan mestaruudesta.
Mestari Alexander Dimitrenkon promoottori Waldemar Kluch vahvisti eilen IS Urheilulle, että Heleniuksen Sauerland-talli on jättänyt tarjouksen EM-ottelusta.

- Saimme tarjouksen viikonloppuna. Päätämme pian, otammeko sen vastaan, Kluch sanoi.

IS Urheilun haastatteleman sisäpiirilähteen mukaan Helenius ottelee Helsingin Areenassa 3. joulukuuta "90-prosenttisella varmuudella".

Dimitrenkon vastaus ratkaisee, onko ottelussa panoksena EM-titteli.
Sauerlandin urheilutoimenjohtajan Hagen Doeringin mukaan Helenius ottelee varmasti vielä kerran tämän vuoden puolella.

- En voi vielä sanoa paikasta mitään, mutta Robert ottelee varmasti 3. joulukuuta, sillä olemme luvanneet hänelle vähintään kolme ottelua vuodessa.

- Jos emme saa Dimitrenkoa, Robert ottelee jotain muuta vastustajaa vastaan ja käy Dimitrenkon kimppuun seuraavassa ottelussaan, Doering sanoi.

Saksanukrainalainen Dimitrenko puolusti viime lauantaina mestaruuttaan Hampurissa englantilaista Michael Sprottia vastaan. Hän voitti ottelun kaikin tuomariäänin.

Kyseessä on siis raskaansarjan nyrkkeilijä, jonka tähtihetkiin on lukeutunut mm. EBU:n Euroopan mestaruuden voittaminen raskaassa sarjassa. Vastustajana oli ainakin Wikipedian mukaan ukrainalainen Yaroslav Zavorotnyi ja Dimitrenko on nyt puolustanut titteliään menestyksellä kaksi kertaa.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että en seuraa nyrkkeilyä niin tarkkaan, että olisin kumpaakaan kaveria aikaisemmin tiennyt. Toisaalta kyllähän tuo vaikuttaa aika saamarin kovalta ottelulta ja jos se otellaan vielä Helsingissä, niin ehkä paikapäälle on syytä vaivautua. Vaikea nimittäin uskoa, että Helenius enää montaa kertaa nyrkkeilee Suomessa, sen verran kovaa valuuttaa kaveri alkaa ihan oikeasti olla.

Ohessa Dimitrenkon edellinen ottelu britti Michael Sprottia vastaan viime lauantailta:



Ainakin tuon perusteella kyseessä on nopea, harkitseva kaveri jolla on aika mainio vasuri. Liikkuminen on hyvää ja eloisaa noin isoksi mieheksi. Todennäköisesti erittäin vaarallinen vastustaja jos Robert kaverin saa vastaansa, ehkä kovin vastus ikinä.

Elämä on joskus hankalaa

En ole ollenkaan tyytyväinen, sillä huomenna tänne tulee remontti. Joku ihmeen ikkunoihin liittyvä juttu, jota minä en ole tilannut. Se vaikuttaa elämääni siten, että olen joutunut järjestelemään tavarani uuteen uskoon. Sellaiseen tilaan johon niitä ei ole tarkoitettu. Toisaalta ehkä tämä on alkusysäys pienelle muutokselle.

Minulla on aika paljon tavaraa. Sellaista mistä voisin luopua ja ehkä tulen niin lopulta tekemäänkin. Tuo fillari mikä minulla on ollut remontissa jo kohta kuusi vuotta on ehkä laitettava myyntiin. Joku jolla on enemmän aikaa ja kiinnostusta voisi ottaa sen projektiksi. Pyörä on kuitenkin hyvä ja olen pitänyt siitä kovasti. Ehkä vain on syytä tunnustaa tosiasia etten minä saa sitä korjattua, saati sitten vietyä korjaajalle.

Sininen matto kaipaa myös uutta omistajaa. En ole käyttänyt sitä kertaakaan kun se ei ollutkaan sellainen mitä kuvittelin. Tyhmä pää ja sen sijaiskärsijänä sininen hyvä matto.

Lehtiä on ihan liikaa. Tämän takia en halua tilata yhtään enempää lehtiä kuin on "pakko". Tiedä sitten olisiko noita mitään järkeä varastoida edes kirjahyllyyn. Sitä paitsi sain aikaisemmin hyviä kommentteja mitä niille kannattaisi tehdä ja ehkä minun on syytä hypätä altaan syvään päätyyn tässä asiassa.

Ei onneksi paljoa.

**
P.S. Kokeilen nyt jonkin aikaa miltä tämä uusi ulkoasu näyttää ja tuntuu.

Netti ei ole enää mukava

Netistä on muodostunut osa meidän jokapäiväistä elämää. Elämää jota viime vuosina ovat hallinneet kaksi uutta vallankäyttäjää, Facebook ja Google. On vaikea kuvitella kuinka nettiä ylipäätänsä käytettäisi ilman näiden kahden yhtiön olemassa oloa. Kuinka on mahdollista, että alkujaan villistä ja vapaasta netistä on typistynyt maailman mahtavin tiedonkeruuseen kehittynyt kone?

Entisaikaan se joka hallitsi maailman meriä, hallitsi maailmaa. Nykyisin sama lause pätee, mutta meri on muuttunut internetin sähköiseksi ulapaksi. Sen taivaanrantaa ei näy, mutta sen jokainen mutka on arvioitu, tutkittu ja kartoitettu Googlen ja Facebookin toimesta. En tiedä mikä osa maailman nettihausta tehdään Googlen hakukoneella, enkä tiedä tarkkaan montako miljoonaa käyttäjää Facebookilla on, mutta niiden valta-asemaa ei kuitenkaan voi kiistää.

Tänään luin uutisen, joka kertoo Facebookin tallentavan kaiken netissä surfaamasi tiedon. Se tietää missä olet käynyt, vaikka et ole edes kirjautunut koko palveluun sisälle. Riittää että olet Facebookin sivuilla kerran käynyt ja jättänyt siivoamatta selaimesi evästeet.

En tiedä haluanko minä tuollaista nettiä. Se ei ole enää se villi sademetsä, johon tutustuin netin kultaisessa nuoruudessa. Siitä on muodostunut sykkivä, urbaani kaupunki, johon on rakennettu tiedonhaun pikateitä ja sen kadunkulmat ovat täynnä valvontakameroita.

Kaipaisinko minä nettiä jos lopettaisin sen käytön?

Top lista ja sen kärki - Farang

Kävin ystävä V:n kanssa viime viikolla syömässä Suomen parhaimmaksi listatussa ravintolassa, eikä se ollut kuuluisuutta kerännyt Chez Dominique. Välimäen Hansin kahdella Michelin tähdellä palkittu ravintola on tiputettu kylmästi kolmanneksi Suomen 50 parasta ravintolaa listalla. Kärkisijaa pitää hallussaan Farang.

Retki oli minulle toinen Michelin oppaassa mainittuun ravintolaan. Ensimmäinen oli huhtikuussa tehty reissu ravintola Groteskiin, joka on vuonna 2008 huomioitu Bib Gourmand merkinnällä. Kaiketi hyvän laadun ja hintasuhteen merkki.

Farang oli upea kokemus! Kaikki ne ihmeelliset, uskomattomat ja herkulliset makuyhdistelmät olivat jotain käsittämätöntä. En ole aikaisemmin edes tajunnut millaisia makuja maailma pitää sisällää, sillä alusta lähtien olin kuin sokea veistosgalleriassa. Yllätyksiä, yllätyksiä ja upeita kokemuksia. Ohessa ruokalista:

Alkuruoka
- Lady Boi (cocktail)
- Rapukakku, härkä "tar tar" ja maapähkinä dressing

Pääruoka
- Wokissa paahdettua possunkylkeä, vihreää pitkäpapua
- Vasikanposkea "Rayong" (seuralaisen ruoka)

Jälkiruoka:
- Silom SQ (banaanikakku)
- Nab Rom Kai (cocktail)

Alkuun pöytään saapunut Lady boi oli lievä pettymys. Olen juonut parempiakin cocktaileja, vaikka ei tämä mitään pahaa ollut. Hieno kuuman kesäpäivän drinkki, hiekkarannalla aurinkotuolissa lekotteluun.

Rapukakku oli taivaallista.

Pääruokana olleet possunkylki ja vasikanposki olivat ehkä elämäni parhaimmat lämpimät ruuat. Pehmeän rasvaista ja täydellinen tasapaino suolan ja mausteiden kanssa. Ensiluokkaista.

Jälkiruokana ollut Silom SQ oli aika heikko esitys. Se ei missään mielessä vastannut pääruuan nostattamia odotuksia ja oli melkoinen pettymys. Hyvää banaanikakku tietysti oli, mutta jotenkin mitäänsanomaton se kyllä oli. Samoin jälkiruuan kanssa tilattu cocktail Nab Rob Kai toi mieleen Kajaanin ja siellä juomani marianne drinkin. Jotain hyvin samaa tuossa oli, vaikka ainekset olivat erilaiset.

Hieno kokemus. Olen ylpeä ja tyytyväinen voineeni sanoa käyneeni Suomen parhaaksi arvostetussa ravintolassa. Suosittelen kaikille, varsinkin jos seura on yhtä hyvää kuin minulla.

Muutoksen synnyttäjä

Niille joilta tämä meni oni, niin eilen 24.11.1991 julkaistiin yhden aikakauden tunnuskappale. Meillä Suomessa se osui syvälle laman runteleman maahan ja löysi sieltä oman kuuntelijakuntansa. Minulle tämä oli ilmestymisensä aikaan vielä hieman uutta ja ihmeellistä, mutta olen oppinut arvostamaan ja nauttimaan kappaleesta.



Grunge kieltämättä oli jotain ihmeellistä. Se oikeastaan oli ensimmäinen musiikkisuunta, jossa kuuntelijat saivat olla sellaisia kuin oikeasti olivat. Aikaisemmin nuorisokulttuurit määräsivät hyvin pitkälle kuinka ja miten pukeudutaan, käyttäydytään ja ajatellaan. Seattlen soundi kuitenkin muutti asian ja ehkä nautimme sen hedelmistä yhä edelleen. Nuorisokulttuuri on monipuolisempaa, eikä se rajoita nuorison käyttäytymistä yhtä rajusti. Tämä on hyvä asia.

Kevyesti urheilusta

Pitäisi käydä katsomassa jalkapalloa tämän kauden aikana vielä ihan livenä, mutta en osaa sanoa mitä ottelua. Ehkä ykkösdivarin ottelu olisi paikallaan, sillä muuten se jää kokonaan väliin. Siitä lähtien kun FC JJK nousi divarista liigaan minun mielenkiintoni kuihtui lähes olemattomiin. Sääli sinällään, sillä divarifutis on ihan hauskaa ja kiinnostavaa.

Ehkä pitäisi käydä uteliaisuudesta katsomassa joku HIFK:n peli kun niillä kuuluu olevan hirmu kiva tunnelma katsomossa. Chantit kaikuvat hyvin Kallion talojen seinistä. Ehkä minä menen sitten sinne?

Jääkendokausi on alkanut myös ja kuuntelen tässä samalla kiekkokierrosta nettiradiosta. Kalpa taisi juuri tehdä maalin ja Kapanen otti illan toisen tehopisteen nimiinsä.

Toinen hyvä uutinen on Yleisradion urheiluselostusten siirtymisen puheradion puolelle. Tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ohjelma-aika pitenee, sekä mikä tärkeintä, legendaarinen merisää ei enää katkaise otteluita. Aivan uskomattoman surrealistista kuunnella kesken kiihkeän urheilukiiman keskellä viisi minuuttia merisäätiedotusta.

Tyttöjä

Sunnuntaina oli viimeinen päivä sarjakuvafestareita, joista minä en olisi tiennyt mitään ilman onnekasta viestiä eräälle kaverille. Hyvä niin, sillä tapahtuma oli hauska pistäytymisen paikka. Muuten sunnuntai oli varattu sivistyneelle tiedusteluretkelle Lauttasaareen, jossa en ole aikaisemmin ihan vain kävellyt. Sinne on aina menty tekemään jotain.

Viehättävä paikka asua, mutta en tiedä olisiko se minua varten. Ainakaan ennen mittavaa varallisuutta, sillä kaikki hyvät palvelut sieltä tuntuivat puuttuvan. Kaupassa pitäisi aina käydä jossain ja kauppareissu bussilla olisi minusta tylsää ja kamalaa, sellaista mihin en halua ryhtyä.

Metro saattaa muuttaa saarta, mutta tuskin kuitenkaan kovasti. Se on vain pysähdys matkalla mantereelta mantereelle.

Halusin ostaa festariteltasta jotain ja päädyin viehättävän myyjättären houkuttamana ostamaan Tiitu Takalon albumin vuodelta 2007. Kehä kertoo tytöistä, joka tietysti sopii tekijälleen, joka kuvailee kotisivuillaan ensiksi feministiksi.

Tarina oli söötti ja pehmeä. Hieman yllätyksiä sisällään pitävä ja silti herttaisen ennalta arvattava. Muutama ruutu oli todellisia helmiä, parhautta olivat ehkä henkilöiden ilmeet, joissa oli mukana todellista neroutta. En ole kovin yllättynyt, että albumi oli vuoden ehdokas sarjakuva Finlandian voittajaksi. Tosin Wikipedian mukaan jäi palkintoa vaille.

Suosittelen, joskaan en välttämättä kaikille. Selaa suosiolla albumi läpi ennen kuin teet päätöksen sen ostamisesta. Sillä ei se ihan kaikille ole. Albumin kansi on kuitenkin ensiluokkaista työtä ja sen näkisi missä tahansa näyttelyssä suurena julisteena.

Ongelmalapsi Kajaani

Etsin sanomalehden verkkosivuilta viisi uusinta uutisotsikkoa, joissa lukee Kajaani. Ohessa otannaistutkimuksen tulokset:

1) Mies yritti tunkeutua asuntoon Kajaanissa, mukana rautaputki ja veitsi (19.9.2011)

2) Miestä puukotettiin Kajaanissa (28.8.2011)

3) Mies pahoinpideltiin raa'asti Kajaanissa, tekijä etsintäkuulutettu (27.8.2011)

4) Poliisi epäilee: Kehitysvammainen kaapattiin autoon ja raiskattiin Kajaanissa (12.8.2011)

5) Kaksi tapon yritystä Kajaanin Rantapuistossa (5.8.2011)

Miksi Kajaani voi niin pahoin?

Asioita joita huomasin

Minua tavallaan harmittaa, että olen todennäköisesti saavuttanut oman tasoni valokuvauksen saralla. Eikä se taso ole loppujen lopuksi kovin erikoinen. Tuntuu, että olen erittäin hyvä tietokoneen taustakuvien valokuvaaja, mutta en enempää.

Ongelmani on siinä, että tiedän hyvin mikä on onnistunut, tyylikäs ja ainutlaatuinen valokuva. Sääli vain etten minä tavoita sellaista ja olen kyllä usein yrittänyt. Olen huomioitsija, tarkkailija ja erityisten asioiden esilletuoja. Siihen minun lahjani riittävät.

Ohessa muutama kuva esimerkiksi.

Puskee, puskee!

Aika halpa tyrmäys jos allekirjoittaneen mielipidettä kysytään, mutta toisaalta helkkarin typerästi pelattu Ortizin puolelta. Toki Floyd iski tilanteessa täysin "puun takaa", mutta omasta mielestäni tuomari kyllä antaa käskyn "box" kohdassa 1:04. Ääniraita on sen verran heikko ettei tuosta kuitenkaan voi olla missään mielessä varma.



Ortezin pusku oli kuitenkin selvä ja kertoo tietysti sekin jostain, vaikka pusku on pätkän perusteella puhdas vahinko. Joka tapauksessa kurja tapa ratkaista nyrkkeilyn välisarjan WBC mestaruus.

Ohessa vielä HBO:n hehkutusvideo ennen ottelua:

Helikoptereita, sota-aluksia ja Sir Walter Raleigh

Minulle tuli yllätyksenä, että Japani rakentaa uusia lentotukialuksia. Virallisesti kyse on pelkistä helikopterihävittäjistä, mutta lukemani perusteella kyse on vain ja ainoastaan helikopteritukialuksista. Kyseessä on siis jotain samanlaista kuin Ranskan Mistral komento- ja hyökkäysalusluokan helikopteritukialus.

Virallisesti kyseessä on 22DDH luokan alus, jonka tarkoitus on taistella mm. sukellusveneitä vastaan. Helikopteri on tunnetusti yksi sukellusveneen pahimmista vastustajista ja alus, joka kantaa mukanaan 14 - 16 helikopteria avomerellä on kamala ajatus. Siis sukellusvenemiehistön kannalta ajateltuna.

Miksi Japani rakentaa lentotukialuksia? Todennäköisesti vastatakseen sekä Pohjois-Korean että Kiinan laivastojen suorituskykyyn. Toisaalta myös Venäjän laivastoa on tarkoitus kehittää, mutta en osaa sanoa kokeeko Japani sen potenttiaaliseksi uhaksi. Jotenkin epäilen, että Kiina ja Pohjois-Korea ovat enemmän pinnalla kun Japani tarkkailee horisonttia.

Helikopteritukialuksien kasvava määrä on mielestäni merkittävä ja mielenkiintoinen ilmiö. Se kertoo merisodankäynnissä tapahtuvasta muutoksesta, jossa sukellusveneet ovat ottaneet yhä suurempaa roolia. Maailmassa on loppujen lopuksi vain muutama valtio, jolla todella on merkittävä konventionaalinen laivasto. Yhdysvallat tietysti kirkkaana kärjessä ja sen perässä henkilöstömäärällä mitattuna Kiina. Sukellusveneet ovat nopea ja suhteellisen edullinen tapa ottaa alueellinen ylivoima maailman merillä. Unohtamatta tietenkään sitä, että suuri osa maailman energiasta ja kaupasta kuljetetaan meriteitse.

Sir Walter Raleigh sanoi 1600-luvun alkupuolella kuolemattoman viisauden: ""whoever commands the sea, commands the trade; whosoever commands the trade of the world commands the riches of the world, and consequently the world itself.".

Arvatkaapa pitääkö tuo edelleen paikkansa..

Turhamaisuus

Mikään tässä maailmassa ei ole enää pyhää. Jan Vanmeerin elämää kuvanneessa elokuvassa loistanut Scarlett Johansson on ollut tarpeeksi turhamainen ikuistaakseen alastoman vartalonsa puhelimensa kameralla.

Kaunis, kaunis vartalo on nyt kaikkien nähtävillä netin syövereissä.

Miklu ja Väykkä Leedsiin

Väykkä siirtyi sitten Miklun kaveriksi Leedsiin. En osannut odottaa tuota siirtoa, mutta inhimillisin perustein ajateltuna ihan ymmärrettävää. Käsittääkseni parivaljakko on kuitenkin kohtuullisen läheisiä tuttuja toistena kanssa ja kahden suomalaisen maajoukkuepelaajan pelaaminen samassa joukkueessa on vain hyvä asia.

Leeds United A.F.C. pelaa Englannin toiseksi ylimmässä sarjassa ja on perinteisesti ollut hyvä paikka nousulle Valioliigaan. Siihen en uskalla ottaa kantaa, onko kummallakaan pelaajalla enää mahdollisuutta pelata Valioliigassa. Mahdollisuudet siirtymisellä sinne ovat kuitenkin nyt suuremmat kuin aikaisemmista seuroista. Perusteena puhtaasti se, että Championship sarja on kuitenkin seuratumpi Brittein saarilla kuin Hollannin tai Saksan liigat.

Uskon kyllä vahvasti siihen, että uusi seura on myös pelillisesti hyvä paikka molemmille suomalaisille. Kyllä molemmat ovat parhaimmillaan sen verran kovia jalkapallon pelaajia, että pystyvät kantamaan oman osansa seuran menestykstä. Heitän hatusta Miklulle 12 maalia ja Väykälle 3.

Minä luen taas

Luen pitkästä aikaa hyvää ja mukaansa tempaavaa kirjaa. Edellisestä on aika paljon aikaa, sillä jostain syystä lukeminen on jäänyt vähemmälle tämän vuoden aikana. Tilanteesta en ole huolissani, sillä minulla on usein pitkiäkin kausia joiden aikana en lue käytännössä mitään.

Asiaan vaikuttaa tietysti sekin, että on kovin vaikea löytää kiinnostavia ja hauskoja kirjoja. Luen pääasiassa joko historiaan liittyviä tietokirjoja tai sitten jotain muuta. Olen pitkään etsinyt hyvää romaania toiseen maailmansotaan liittyen, enkä nyt tarkoita mitään Lehväslaihon Panssarisotaa. Vaikka mies kirjoittaa hyvin, ei hänen kirjojaan jaksa kovin montaa lukea. Hyvin tyypillistä suomalaista sotaromaania, jossa perkele raikaa sopivasta ja ryssiä kaatuu enemmän kuin luulisi olevan mahdollista.

Väinö Linnan Sotaromaani vastaa enemmän sitä mitä etsin ja kaipaan. Aidosti hyvä ja pelkillä kirjallisilla arvoillaan upea teos. Ehkä vastaavia on muitakin, mutta en ole niihin törmännyt.

Toisaalta luen kyllä muutakin kirjallisuutta. Itse asiassa ainoa joka minuun ei uppoa on runous, jota sitäkin olen yrittänyt lukea. Ehkä siinäkin kyse on vain siitä etten ole löytänyt itselleni sopivaa runoutta, sillä Abu Nuwásin runot kaduilta ja kapakoista ovat oikeasti hienoja. Tosin niitä lukiessa minulla on koko ajan tunne etten minä ymmärrä kuin sen ensimmäisen ja kaikista helpoimman kerroksen. Aivan kuin kuivan kuoren, muuten tuoreesta ja pehmeästä sipulista.

Toinen kirja mitä aloitin eilen lukemaan oli Istuvan Härän tarina, hänen sukulaistensa kertomana. Takakannen mukaan ainoa oikea tarina, joka pohjautuu miehen perheen suusta suuhun kulkeneisiin tarinoihin. Kiinnostava!

Kolmas kerta toden sanoo

Vanhaa totuutta mukaillen kansalla on nyt ainutkertainen mahdollisuus sanoa se todellinen totuus Väyrysen Paavon presidenttiydestä. Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri on nyt selättänyt puolueensa ja päässyt Keskustan ainoaksi ehdokkaaksi ensi vuoden presidentin vaaleihin.

Niin mielenkiintoinen nimi kuin Paavo Lipponen onkin, niin en todellakaan näe mahdollisuutta, jossa hän aikuisten oikeasti haastaa Sauli Niinistön. Hänen ehdokkuutensa on eräänlainen kääntötemppu sille, ettei demareilla ollut ketään todellista ehdokasta.

Väyrynen on tavallaan myös sitä samaa, mutta ero tulee mielestäni kahdesta asiasta. Väyrynen ei ole koskaan kieltäytynyt ehdokkuudesta, vaan on aina ollut siihen halukas astumaan. Toiseksi hän aidosti uskoo voittavansa, jos ei nyt aivan presidenttiyttä niin ainakin pääsyn toiselle kierrokselle. En usko, että edes Lipponen uskoo omiin mahdollisuuksiinsa samassa asiassa.

Pelistä puuttuu enää oikeastaan yksi liikkuva ja merkittävä palanen. Mitä Perussuomalaisten Timo Soini tekee oman ehdokkuutensa kanssa? Kysymys on erittäin mielenkiintoinen, sillä kaikki tähän astiset presidenttigallupit antavat osviittaa ettei Timo ole todellinen ehdokas. Hän on suosiossa jäljessä jopa Paavo Lipposta. Ohessa linkki Iltalehden uutiseen asiasta, joka toki on jo viime keväältä, mutta nopean googlauksen jälkeen suurin osa otsikoista oli samaan suuntaan kallellaan.

Soini älykkäänä miehenä tietää tämän ja tietää myös senkin, että hänen todellinen tilaisuutensa tulee vasta kunnallisvaalien aikaan ensi vuoden lokakuussa. Silloin hänellä on mahdollisuus kaataa koko hallitus ja astua suurimpana puolueena pääministeriksi.

Kannattaa myös muistaa, että mistä Perussuomalaisten äänestäjät löytyvät. Entisistä keskustalaisista ja tämä on tulevassa presidentinvaalissa yksi suuri tekijä. Kuinka helppoa entisten keskustalaisten on äänestää Keskustan presidenttiehdokasta, joka on tunnetusti ollut EU kriittinen jo ennen kuin Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

Se miten Väyrynen äsken päättyneessä lehdistötilaisuudessa myhäili ja lupasi toimittajien ällistyvän, voi hyvinkin liittyä tähän samaan asiaan. Uskonpa todella, että Paavo vanhana kettuna on kyllä haistanut mihin herkkupala on kätketty ja tietää kuinka siihen päästään käsiksi.

Sukellus ikkunasta

En ole koskaan sukeltanut, korkeintaan snorklannut ja sitäkin vain hyvin harvoin. Oheinen video antaa kuitenkin hyvän käsityksen siitä millaiseksi olen sukeltamisen aina kuvitellut.

Suureksi seikkailuksi ja mahdollisuudeksi saada ikkuna kahteen eri maailmaan. Toinen niistä on kadonnut kauan aikaa sitten ja jättänyt jälkeensä pieniä tiedon jalokiviä, joita tarkkasilmäinen onnen soturi voi poimia mukaansa. Toinen maailma on se tämän hetken maailma, joka avautuu eteen kummallisena, kauniina ja hämmentävänä kokemuksena.

Ray: A Life Underwater from Danny Cooke on Vimeo.

Millainen maailma on kapteeni Nemon silmin nähtynä?

Huuhkajista, kannustuksesta ja videoita

Huomenna pelataan jalkapalloa ja minä pähkäilen onko hölmöä lähteä aamuliikenteeseen huuhkaja kaulaliinan kanssa. En osaa vielä sanoa, mutta itse kaulahuivi on hieno, ostettu joskus pari vuotta sitten Suomi-Venäjä maaottelun kunniaksi. Ottelukin oli hieno kokemus, vaikka häviö siitä Suomelle tulikin 0-3.



Minun on pitänyt kirjoittaa muutakin Suomen futiksesta, mutta enpä ole. Enkä tule nyttenkään syventymään asiaan kovin syvälle. Se pitää kuitenkin nostaa esille, että mielestäni kannustus on ensiluokkaista kun Huuhkajat pelaavat. Ohessa ainakin yksi perinteinen chantti, joka saa allekirjoittaneessa huvittuneisuuden ja ylpeyden sekaisen tunnekuohun aikaiseksi.



Huomisesta Suomi - Hollanti pelistä on tietysti vaikea sanoa mitään todella älykästä. Vastassa on maailman rankingissa ykköseksi merkitty joukkue, josta ei puutu oikeastaan mitään. Alkuasetelmat ovat siinäkin mielessä epätasaiset, että suuri numeroisesta Moldova voitosta huolimatta, meillä on silti vielä kohtuullisen nuori joukkue. Tarkoitus ei ole viitata nuoriin pelaajiin vaan enemmänkin siihen, että joukkue ei ole vielä valmis. Se ei ole todennäköisesti lähelläkään parastaan, mikä tietysti on vaikea lähtökohta kun vastassa on Hollanti.

Suomen kannattajana en voi laittaa tähän muuta chanttivideota kuin tämän:

Kolme huomiota yhden tunnin aikana

Luulisin, että tänään näin kesän viimeiset pääskyset. Vaikea kuvitella, että ne viihtyvät enää kauaa täällä ja mahdollisuudet bongaamiseen ovat minimaaliset viikon tai kahden päästä. Ei sillä, en ole alkanut harrastamaan bongausta, mutta pääskyset tuovat mieleeni pihapiirin lapsuudestani.

Toinen hauska bongaus oli 24 jalkainen muskelivene, sellainen törkeän punainen ja varmasti aivan yhtä nopea kuin janoinenkin. Itse asiassa hämmentävän komea ilmestys. Kieltämättä järjettömyyksiin asti viety pikavene on kamalan hauska ja jännittävä, nopeuden tuntu vesillä on mielestäni jotain aivan toista kun maantiellä. Siksi tuollaisen omistaminen olisi eräänlainen pieni perversio, josta minä pitäisin.

Kolmas asia joka minua ihmetyttää on oma nopeuteni. En ole aktiivisesti tehnyt sen eteen yhtään mitään, mutta kylmiltään vedettynä olen aivan yhtä nopea kuin vuosi sitten. Kestävyys on kärsinyt, mutta ei sekään ole paljoa. Kummallista.

Kummallista toimintaa

2 §. Poliisin toiminnan yleiset periaatteet

Poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnollisuutta edistäen. Poliisin toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteen
kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin. Poliisin tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin poliisin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen.

Linkkivinkki Heleniuksen otteluun

Koska ottelu oli oikeasti aika hieno ja tuli niin huonoon aikaan, on se monelta varmasti jäänyt katsomatta. Ohessa on kuitenkin linkki Yleisradion Areenaan, missä sen näkee netissä vielä jonkin aikaa.

Hieno ottelu!