maanantai 11. helmikuuta 2008

Avautumisia

Tänään ei huvittaisi olla täällä. En ilmeisesti saanut vielä viikonloppuna kurottua umpeen univelkaa tai olin vain väsynyt muusta syystä. En ole varsinaisesti väsynyt, mutta oli vaikeuksia päästä pois suihkusta. Sängystä vielä pääsee kun tietää, että suihku on lämmin ja mukava paikka, mutta sieltä kylmään maailmaan on jotain aivan muuta.

Olin ajatellut, että menen tänään illalla Venemessuille, mutta taidan suosiolla siirtää menemisen vaikka keskiviikkoon. Tulin autolla töihin ja Messukeskukseen on fiksumpaa mennä julkisilla. Samasta syystä en sitten halua kulkea edes takaisin Messukeskuksen ja duunin parkkipaikan väliä. Mieluummin menen koko reissun sitten julkisilla ja huomenna tiistaina se ei onnistu. On muita menoja.

Ehkä tuota aamun tuskaa lisää vielä se, että alkaa epäilyttämään onko sittenkään tehnyt ihan fiksua valintaa. Tuntuu, että tällä nykyisellä palkanmaksajalla käytännössä kaikki asiat on hakusessa. Haasteita tietysti pitää olla, mutta olisi niin paljon helpompaa jos niiden voittamiseen olisi kunnolliset työkalut. Täällä olen oppinut ainakin yhden uuden sanan: "company policy". Mitä hyötyä tuollaisesta on jos se on päin helvettiä?

Googletin uteliaisuuttani kilpailvena yrityksen nettisivut ja ensimmäisen kerran tuli todella sellainen tunne, että meidät on hakattu 10-0. Nettisivuja vertailemalla naapurilla asiat ovat perhanan monta kertaa paremmin kuin täällä. Vaikka mistäpä sitä tietää todeksi, mutta eikö tänään olekin tärkeämpää se miltä näyttää kuin se mitä oikeasti on. Hitto kun alkaa vituttamaan.

Mutta ne Venemessut. Mitä minä oikeastaan menen hakemaan sieltä? Todennäköisesti en mitään konkreettista, oma vene ei ole näköpiirissä ja siksi koko messut tuntuvat turhalta. Ehkä olenkin menossa enemmän sen takia kun kerrankin sinne on mahdollisuus mennä. Katselen veneitä, otan kuvia ja ihmettelen miksi ihminen on valmis maksamaan palasta muovia niin paljon. Vaikka veneilyssä on kaiketi kyse suurimmalle osalle ihmisistä samasta asiasta kuin caravan matkailusta. Muutama päivä vapautta ja tilaisuus olla perheensä kanssa yhdessä. Tai jotain.. hitostako minä tiedän mitä veneily muille merkitsee.

Minä pidän siitä koska ilma on raitista ja sillä pääsee paikkoihin joihin pitäisi muuten uida tai olla menemättä. Sitä paitsi minä pidän saarista, aivan jumalattomasti. Eli ehkä saaret ovatkin se juttu miksi minä pidän veneistä. Niillä pääsee kuivin jaloin ja pahuksen mukavalla tavalla uusiin ja ihmeellisiin paikkoihin. Sitä paitsi, olisihan se jännittävää haaksirikkoutua kivalle saarelle pois tästä pahasta maailmasta.

Että miettikääpä sitä.

Ei kommentteja: