Hämmentävää kuinka vieläkin pelkkä pukeutuminen voi vaikuttaa siihen millaista palvelua saa osakseen asioidessaan kaupassa. En harrasta vapaa-aikanani pukuja tai edes kravattia vaikka kauluspaitaa saatankin käyttää. Pukeutumiseni mielestäni kohtuullisen siistiä. Tiedän, että se voisi olla kalliimman oloista, mutta minä viihdyn niin sen pitäisi riittää. Ilmeisesti se ei kuitenkaan riittänyt asioidessani Holmastossa.
Olin pistäytynyt kyseisessä liikkeessä viime vuoden puolella ja kysynyt voinko tuoda muutaman ansiomerkin arvioitavaksi. Tarkoitukseni oli varmistaa, että ovatko ne aitoja eli vuosilta 1933 - 1945. Kyseisessä myymälässä oli silloin miesmyyjä joka myönsi, että tietenkin se on mahdollista. Tänään paikalla ollut vanhempi rouvashenkilö ei sellaiseen kuitenkaan ollut halukas ryhtymään. En tietenkään tiedä varmaksi oliko kyse siitä ettei hän pitänyt olemuksestani vai mistä, mutta hänen minulle osoittamasta kylmäkiskoisuudesta ei ollut merkkiäkään vielä aikaisemman asiakkaan kohdalla. Kyseessä oli vanhempi herrasmies joka ilmeisesti todella osti jotain.
Minua tympii tuollaiset ihmiset jotka työnsä puolesta toimivat palveluammateissa, mutta käytöksellään tekevät hyvin selväksi ketkä ovat riittävän tärkeitä palveltavaksi. Toisin kuin ne toiset, joiden pitäisi olla edes tulematta alentamaan heidän työpaikkansa hyvää ja arvokasta ilmapiiriä.
Itse asiassa tämä on toinen kerta Helsingin liikkeissä joissa olen saanut vastaa palvelua. Ensimmäisellä kerralla myyjä tosin haukkui minua homoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti