lauantai 28. toukokuuta 2011

Demokraattinen tapa vaurastua

Olen pääosin osinkosijoittaja, näin ainakin väitän itselleni. Samalla pitää muistaa, että merkittävä osuus sijoitussalkustani on kiinni sekä Nokiassa että Talvivaarassa. Näistä ensimmäinen maksaa kyllä hyvää osinkoa, mutta kurssikehitystä se ei riitä korvaamaan. Talvivaara sen sijaan ei maksa osinkoa vielä ainakaan vuoteen tai kahteen.

Sen sijaan Fiskars, Sampo ja Fortum olivat turvallisia osinko-osakkeita tänäkin vuonna. Hyvä niin. Varsinkin Fiskars oli mahtava yllätys. Tosin pitää muistaa, että ylimääräinen EUR 1,30 / osake oli melkoinen kertajytky. Itse asiassa sen ansiosta allekirjoittaneen osinkotuotto ostohintaan verrattuna oli pitkälti yli 20%, mikä on aika massiivinen. Muutamassa vuodessa olen saanut pelkkinä osinkoina, lähes kolmasosan alkuperäisestä sijoituksesta yritykseen. On selvää etten minä käytä tässä elämässä enää mitään muuta kuin Fiskarsin saksia.

Muiden omistuksien osalta osinkotuotta oli myös todella hyvää. Olen pääpiirteittäin tyytyväinen tekemiini valintoihin. Sampo ja Fortum ovat takoneet hyvin varallisuutta myös minun taskuuni. Asia jota kaikki vain eivät osaa ymmärtää, että tuo tasku voi olla kenen tahansa. Julkinen osakeyhtiö tarkoittaa juuri sitä, että kaikilla on mahdollisuus ostaa omistus yrityksessä. Silloin osinkotuotot kilahtavat omaan taskuun, kaikille omien kykyjensä mukaisesti.

Ainoastaan Nokia on melkoinen ongelma, ei sitä parane peitellä. Toisaalta rohkea raha sijoittaisi juuri tällä hetkellä Nokiaan. Rohkea siksi, että Nokialla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa, joko onnistua tai hävitä täydellisesti. Minä veikkaan onnistumisen puolesta, mutta se nähdään vasta ensi vuoden aikana.

Ei kommentteja: