Oli hieno herätä ja huomata parvekkeelta upea luonnon valonäytös, siellä oli ehkäpä elämäni hienoin
haloilmiö. Ehdinkin jo harmitella, että tänä talvena jäi halosaldo yhteen sivuaurinkoon junan ikkunasta, mutta tämä korjasi tilanteen. Laatu korvaa määrän. Oli sen huomannut moni muukin ja URSA:n
Taivaanvahtiin on alkanut ilmestyä upeita kuvia.
Toisinaan kannattaa vilkaista ylöspäin. Siellä voi olla jotain katsomisen arvoista. Halot sinällään eivät ole kovin harvinaisia, joskin niitä pitää vain osata katsoa ja etsiä. Parhaat olosuhteet siihen ovat talvella, kirkkaissa säissä, jolloin ilmassa on kevyttä jäähilettä. Temppu on siis auringon tekemä kun valo kimpoilee jääkiteistä ja muodostaa heijastuman. Aivan kuin sateenkaari tai näin ainakin uskon, sillä en ole aivan perillä siitä mistä kirjoitan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti