tiistai 13. maaliskuuta 2012

Luin joitakin päiviä sitten blogiuutisen uudesta israelilaisesta konekivääristä ja se on saanut minut ajattelemaan kuumaa terästä. Kyseessä on IWI:n julkaisema uusintapainos NEGEV NG7, joka siis on kevyt konekivääri. Käytännössä tarkoittaa konekivääriä, jota mies jaksaa kantaa ja pitää henkilökohtaisena aseenaan. Meillä vastaava on 7,62 KvKK 62 ja oma suosikkini PKM. Kumpikin ovat 60-luvun lapsia, kuten myös varusmiehen morsian, jota myös RK-62:ksi kutsutaan.

En tiedä kuinka paikkansa pitävä väite "the World's Only 7.62mm Caliber Light Machine Gun with Semi-Automatic Mode" pitää todella paikkansa, mutta ajatus on joka tapauksessa kiehtova. Huomaan nyt itsekin kaivanneeni puoliautomaattia kun konekiväärillä ammuttiin pistemaaleihin. Vielä kun aseessa olisi kohtuullinen optiikka, olisi kyseessä hieno ja kiinnostava vekotin. Tosin tuollainen on kyllä laitettu NEGEV NG7 esittelyvideoon ja siksi kyseessä on varmasti täysin toteutettavissa oleva idea.



Siihen mietintääni mistä aikaisemmin mainitsin. Rupesin miettimään vanhan ja nykyaikaisen konekiväärin eroja, joita kyllä on lukuisia. Kiinnitin kuitenkin eniten huomiota aseen jalustaan, siihen osaan, jonka varassa ase lepää ja on helpompi hallita. Nykyisin yleisin ratkaisu on kaiketi bi-pod jalusta, missä ase tukeutuu keskipisteensä etupuolelta, kahden erillään seisovan jalan varaan. Ratkaisu kiistatta tukee asetta, mutta myös rajoittaa sen liikettä sivuttaissuunnassa.

Pohdin vain, kuinka paljon käytännöllisempää olisi tuoda tukipiste lähemmäs aseen keskipistettä ja siten helpottaa liikettä oikealle ja vasemmalle. Todennäköisesti tätäkin on mietitty minua paljon viisaampien toimesta, huomattavasti kauemmin kuin olen tätä pohtinut. Siitä syystä ratkaisu kaiketi on se mikä se on, mutta ei se silti estä asiaa pohtimasta. Todennäköisesti kyse on vain siitä, että maailmalla, enemmän sotivissa maissa on käytössä molemmat ratkaisut. Meillä täällä pohjolan ihmekodossa, ei ole niin väliä saako varusmies uuden kohteen tähtäimeensä sekunnissa vai kahdessa.

Missäköhän vaiheessa meillä muuten ruvetaan vaihtamaan puolustusvoimien peruskalustoa, rynnäkkö- ja konekiväärejä? En tiedä olisiko hienoa olla se maa, jossa on palveluksessa maailman vanhimmat palvelusaseet.

Ei kommentteja: