Kuuntelen samaan aikaan televisiosta EU-vaalien tuloslähetystä ja yritän olla kiinnostunut. Se on kohtuullisen vaikeaa, sillä reportterit pyörittelevät samoja asioita ensiksi myötäpäivään ja heti kohta vastapäivään. Asia ei siitä kuitenkaan muutu. Sininen puolue johtaa odotetusti, toinen vihreä ylös ja toinen alas. Suurin voittaja on Soinin puolue, joka kasvatti suosiotaan todella merkittäviin lukuihin. Punaiset eivät ole noudattaneet antamaani neuvoa ja pyörivät edelleen kohti etelää, eivätkä ilmeisesti osaa käyttää sitä ehdottamaani pohjoista.
Tuloslähetyksen rehellisin lause tuli erään vihreän ensikertalaisen suusta, sillä hän kehui todella jalkautuneensa kansan pariin. Niin, jalkautuneen äänestäjien keskuuteen muutaman viikon rajun rypistyksen vuoksi. Kohtuullisen rehellinen vastaus ihmiseltä, joka todennäköisesti ei kuitenkaan tajunnut mitä oli juuri sanonut. Poliitikkojen ongelma on siinä, että he eivät näe kansaa muuten kuin kolmen viikon ajan ennen jokaista kansanäänestystä. Silloinkin heillä on itsellään niin paljon sanottavaa, ettei välissä ehdi ollenkaan kuunnella.
Tänään oli eriskummallinen päivä, en mene yksityiskohtiin, mutta minulta pyydettiin kohtuullisen eriskummallista palvelusta. Vaikka puhun usein, että autan ystäviäni, niin tämä on sitä kategoriaa josta joudun kyllä kieltäytymään.
Kävin kalassa, mutta en saanut saalista. En ollut ihan täysillä mukana, sillä en oikeastaan keskittynyt mihinkään tiettyyn kalaan. Kokeilin sekaisin eri uistimia taimenelle, hauelle ja ahvenelle. Ahveneen olisi todennäköisesti ollut parhaat saumat, mutta olisi vaatinut jigin tai pari. Niitä minulle ei ollut. Ahvenlippaa heittelin useampaan kertaan, mutta siihen ei tarttunut yhtään mitään. Ei edes Ahdinpartaa. Olen kuitenkin kohtuullisen varma, että tuo Uutelaniemen kärki on hyvä ahvenpaikka. Ehkä joskus ongelle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti