Tänään lauantaina on televisiossa tulossa yksi hienoimmista sotaelokuvista, mitä on koskaan tehty. Saksalainen sukellusvene-elokuva toiseen maailmansotaan sijoitettuna, ei vain yksinkertaisesti voi olla huono filmi. Das Boot on ainakin minun kirjoissani yksi niistä klassikoista, joista olen halunnut myös oman kopioni. Siitä syystä tämän illan TV näytös tulee todennäköisesti menemään ohitse. Elokuva on osaltani jo nähty sen verran monta kertaa, että mitään pakottavaa syytä sen katsomiseen ei ole.
Sitä paitsi, taidan muutenkin hakea vuokraamosta tälle päivälle jotain muuta katsottavaa. Suunnitelmaa sen osalta minulla ei kuitenkaan ole, mutta eiköhän sieltä jotain löydy. Itse asiassa olisin halunnut pitää elokuvapäivän jo torstaina, mutta se jäi pitämättä. Torstai meni osaltani käytännössä kokonaan työhön liittyvissä askareissa. Pidin kolleegan kanssa soittopäivän ja sen jälkeen matkasimme koko porukan kanssa espanjalaishenkiseen ravintolaan illalliselle.
Ruoka oli oikeastaan ihan hyvää, mutta ei missään nimessä erityisen mainittavaa. Yhdistävä tekijä tuntui olevan se, että kaikkien annoksista puuttui se jokin tietty, se viimeinen silaus. Minulla oli pääruoka tiikeriravun pyrstöjä pekoniin käärittynä ja tuoksu oli todellista ruokaa parempi. Hyvää se tietysti oli, mutta mikään mestariteos, se ei ollut. Vahva kolme tähteä viidestä. Viini oli kuitenkin hyvää ja valinnat onnistuneita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti